Hyppää pääsisältöön

Mannerheimin valinta presidentiksi

Marsalkka Mannerheimin tärkein tehtävä presidenttinä oli johtaa Suomi rauhaan. Sota Neuvostoliiton kanssa oli saatava päättymään ja saksalaiset oli häädettävä maasta.

Mannerheim valittiin presidentiksi eduskunnan säätämällä poikkeuslailla elokuun alussa 1944. Uskottiin, että Mannerheim omalla arvovallallaan toimii rauhan ja itsenäisyyden takuumiehenä ja pitää kansan koossa.

Neuvostoliitto oli valmis rauhaan, mutta ehtona oli, että Suomen poliittista johtoa vaihdetaan. Sairas ja väsynyt Risto Ryti jätti paikkansa Mannerheimille.

Kun Neuvostoliitto aloitti kesäkuussa 1944 suurhyökkäyksen, uhkasi Suomen puolustus romahtaa. Tässä tilanteessa Risto Ryti solmi omissa nimissään ns. Ribbentrop-sopimuksen, jolla varmistettiin Saksan aseapu. Sopimuksen ehtona oli, ettei Suomi solmi erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa vaan taistelee Saksan rinnalla.

Elokuussa 1944 tilanne oli sen verran vakiintunut, ettei Ribbentrop-sopimusta enää tarvittu. Sopimuksen takuumies Risto Ryti erosi tehtävästään ja Suomi käynnisti neuvottelut aselevosta ja rauhan ehdoista.

Mannerheim hoiti presidentin tehtäviä vuoteen 1946 asti. Kun Neuvostoliitto vaati sotasyyllisten tuomitsemista, Mannerheim ei kuulunut monien yllätykseksi syytettyjen listalle.

Mannerheim oli sodan aikana ja sodan loppuvaiheessa kansaa yhdistävä hahmo, jolle myös Neuvostoliiton kommunistinen johto antoi arvoa.

Teksti: Reijo Perälä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto