Hyppää pääsisältöön

Punaopiston painajainen: käsikirjoitus

MOT- tunnus

Juha Ristamäki / MOT: "menee niin sanotusti talo alta?"

Terho Heinonen: "talo menee alta, omaisuus menee silloin."

Juonto: Marita Saarinen-Heinonen on entinen opettaja.Hän opetti muun muassa työturvallisuutta Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n ylläpitämässä Kiljavan opistossa 29 vuotta. Hän on käynyt vuosikausia palkkariitaa entistä työnantajaansa vastaan. Hän hakee yli 200 000 euron palkkasaatavia töistä, jotka katsoo tehneensä ilman korvausta.

Juha Ristamäki / MOT: "olet ollut elämäsi ajan tämmöinen, sanotaan, aika vannoutunut ammattiyhdistysliikkeen ihminen?"

Marita Saarinen-Heinonen: "Oikeastaan mä sanoisin työväenliikkeen, että mä olen kasvanut työväenliikkeen arvoihin."


Juonto: Terho Heinonen on Maritan mies. Entinen keskiportaan johtaja rakennusalalta.

Hän on toiminut vaimonsa avustajana vuosikausia jatkuneissa oikeustaisteluissa SAK:ta vastaan.


Tämä on Kiljavan opisto. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen koulutuksen kehto.

Opettaja Vesa Kotaviidalla ei ole mitään tekemistä tässä jutussa esitettävien epäselvyyksien kanssa – hän on vain ystävällisesti lupautunut esittelemään meille paikkoja.

Vesa Kotaviita: "tuossa meillä on sitten aulabaari, jossa voidaan pitää.."


Juha Ristamäki / MOT: "juhlat?"

Kotaviita: "niin ja illanviettoa, bilistä ja mitä nyt kukin."

Juha Ristamäki / MOT: "ja puhutaan sitten pahaa porvareista?"


Vesa Kotaviita: joo,totta kai, ei siinä muuta ja punaliput liehuu.
Täällä on 1950-luvulta lähtien koulutettu luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja niin edelleen.



Juonto: Myös isot päällikköt SAK:sta, sosialidemokraateista ja vähän muualtakin ovat vuosikymmenten käyneet aistimassa kuulua Kiljavan henkeä – ammattiyhdistysliikkeen tahtoa ja voimaa.

Kotaviita: "jotain autenttista on säilynyt historian havinoista, lamput."


Juha Ristamäki / MOT: "joo, mä kattelin, että onpa komeat lamput…"


Juonto: Joulukuu 2004, yli kuusi vuotta sitten. Kiljavan entinen opettaja Marita Saarinen-Heinonen jättää kanteen Hyvinkään käräjäoikeuteen. Vaatimus koskee yli 200 000 euron palkkasaatavia. Vaikeudet Kiljavan opistolla olivat alkaneet jo 1990 –luvulla, suuren laman aikaan. Lama ja valtionapujärjestelmän muutos toivat vaikeuksia – se heijastui myös henkilökuntaan.

Marita Saarinen-Heinonen: "Että rupesi oikeastaan työnantajapuoli ja työntekijän välisiä ristiriitoja näkymään ja se kärjisty siitä koko ajan."

Vesa Kotaviita: "täällä on tosiaan sitten opettajilla työtilat täällä alhaalla."


Juha Ristamäki / MOT: "ja akvaario elikkäs taukotila."


Kotaviita: "Niin, se on semmonen joo.."


Juha Ristamäki / MOT: "oletko se ollut täällä kauan opettajana?"

Kotaviita: "vuodesta 2006."


Juha Ristamäki / MOT: "mitä sä opetat?"


Kotaviita: "työsuojelua, työhyvinvointia ja monikulttuurisuutta."


Juonto: Tilanne Kiljavalla kärjistyi julkiseksikin riitelyksi vuonna 2003, kun opisto irtisanoi seitsemän henkilöä.

Asianajaja Mauri Saarinen, SAK:n koulutussäätiö: "Aikaisempia vuosia -90-luvulla 2000-luuvn taitteessa en ollut seuraamassa, mutta jos oikein muistan, niin silloin 2003 taloudellisin tuotannollisin syin irtisanottiin seitsemän työntekijää, joista yksi riitautti sen asian ja sen Kiljavan opisto voitti. Se taas, että miten työntekijät kokivat tämän yt-prosessin, niin se ei ole ollenkaan harvinaista, että koetaan tämmöiset ikäänkuin, että työnantaja olisi etukäteen päättänyt asian.!


Ammattiyhdistysliikkeen opisto sulki irtisanottujen työntekijöiden suut - siivoojista lähtien.


Tässä ote erään irtisanomissopimuksesta:



”Sopimuksessa on vaitiolopykälä… tietoja annetaan tarvittaessa vain verottajalle ja työvoimaviranomaiselle…oikeudellisista toimenpiteistä pidättäytyminen tarkoittaa kaikkia Kiljavan opistoa työnantajana koskevia oikeustoimia tai niissä mukanaoloa, jos kanteen on nostanut joku toinen henkilö..”


Juonto: Marita Saarinen-Heinosen taival Kiljavalla päättyi syyskuussa 2003, kun hän siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Saarinen-Heinosen mukaan SAK:n opisto oli kuormittanut häntä ja muita opettajia yhä enemmän, muttei halunnut maksaa siitä.


Marita Saarinen-Heinonen: "Mulla oli kummallinen olo, että jatkuvasti ylitty tunnit ja kuitenkaan sitä ei niinkun missään näkyny. Niin niistä ei haluttu maksaa ja kävi ilmi, että mun tunteja ei oltu edes kirjattu".



Juonto: Mutta Saarinen-Heinonen oli itse kirjannut tuntinsa. Näihin kalentereihin, joita sitten Hyvinkään käräjäoikeudessakin tutkittiin.

Vesa Kotaviita: "täällä on sitten liikuntasali. Valtuusto ja isot tilaisuudet järkätään.."

Uudenmaan työsuojelupiiri teki Kiljavalle tarkastuksen keväällä 2004.

Arkisto (A-piste 18.2.2005):

Tarkastaja Raimo Paavola, Uudenmaan työsuojelupiiri: "Siellähän tietysti oli työnjohdollisia ongelmia. Ristiriitoja, vakaviakin ristiriitoja työnjohdon ja henkilökunnan välillä. Samoin henkisen hyvinvoinnin, työntekijöiden kuormituksen osalta siellä oli selkeitä puutteita.
"


Juonto: Työsuojelupiiri totesi myös, ettei Kiljavalla ollut lainmukaista työaikakirjanpitoa. Mitään laitonta ei työsuojelupiirin mukaan ollut kuitenkaan tapahtunut.

Opiston työntekijöiden laatimista pöytäkirjoista käy ilmi, että tilanne oli ollut tulehtunut jo vuosia ennen 2003 –irtisanomisia:
”Kaiken kaikkiaan syksyn tilanne näyttää pahalta opettajien jaksamisen kannalta.” (Työnjakotiimi, kesäkuu -98)


Asianajaja Juhani Salo hoiti Saarisen-Heinosen asiaa SAK:n koulutussäätiötä vastaan Hyvinkään käräjäoikeudessa.

Juhani Salo: "Olihan tämä oikeudenkäyntinä ja prosessina aivan järkyttävä, tavallinen palkkasaatava on kysymyksessä."


Asianajaja Salon mukaan Saarinen-Heinonen oli pakotettu nimeämään valtavan määrän todistajia, koska SAK kiisti, että Saarinen-Heinonen olisi tehnyt väittämiään, yli opetusvelvollisuuden meneviä työtunteja.


Asiakirjatodisteita tekemistään tunneista Saarinen-Heinosella oli tuhansia sivuja.

Asianajaja Salo: kantajalla oli poikkeuksellisen laaja, poikkeuksellisen laaja selvitys niistä töistä, mitä kantaja oli tehnyt.

Asianajaja Saarinen, SAK:n koulutussäätiö: "He nimesivät noin 300 todistajaa siihen juttuun ja kun kantajalla yleensä on lähtökohtaisesti todistustaakka, niin heidänhän pitää osoittaa, että he on, tai Saarinen-Heinosen pitää osoittaa, että hän on työskennellyt sen noin 9000 tuntia, jota hän katsoo tehneensä enemmän kuin oli sovittu."


Juonto: Poikkeuksellisen laajaa näyttöä käytiin Hyvinkään käräjäoikeudessa läpi 66 istuntopäivää – siis kuulitte oikein, 66 päivää. Todistajia kuultiin lopulta seitsemisenkymmentä.

Terho Heinonen: "Mun käsityksen mukaan tässä on vaan haettu meille kustannuksia, kun tässä jutussa ei kukaan maksa omillaan, muuta kuin me."


Asian oltu vireillä Hyvinkään käräjäoikeudessa lähes kuusi vuotta, antoi oikeus lopulta päätöksensä viime syyskuun lopulla. Oikeus hylkäsi kaikki Marita Saarinen-Heinosen vaatimukset entistä työnantajaansa SAK:n koulutussäätiötä kohtaan.

Juhani Salo: "No, käräjäoikeus teki, se on oma kantani asiassa, suhteellisen helpon ratkaisun, todeten, että kantajalla oli kokonaistyöaika ja sen vuoksi tällaisia yli sovitun määrän tehtyjä tunteja ei voida korvata. Kaikki se käytäntö, joka siellä oli ja se käytäntö, jota siellä Kiljavalla noudatettiin, viittasivat aivan johonkin muuhun kuin kokonaistyöaikaan."


SAK:n mielestä oikeuden päätös, että kokonaistyöaika oli, oli luonnollisesti oikea.

Asianajaja Saarinen: "En ole ihan tarkkaan nyt selvittänyt tilastoja, mutta oma arvioni on, että muutama tuhat opettajaa on sellaisissa oppilaitoksissa, joissa on tämä kokonaistyöaika. Sitä käytetään esimerkiksi kansanopistoissa hyvin yleisesti."


Juonto: Tapaus on ennakkoluonteinen esimerkiksi juuri kansanopistojen suhteen. SAK taistelee monen työnantajan puolesta.


Pähkinänkuoressa kyse on tästä:


- määräsikö työnantaja, SAK:n opisto Saarinen-Heinosen tekemään paljon työtunteja, vai olisiko hän tehnyt niitä oma-aloitteisesti, ilman työnantajan hyväksyntää.
Saarinen-Heinosen vaatimus perustuu sille, että hän olisi kahdeksan vuoden aikana tehnyt noin 9000 työtuntia, joista ei ole maksettu.

Juha Ristamäki / MOT: Kyllä kai ylitöistäkin pitää maksaa, vaikka olisi kokonaistyöaika, kunhan se tietyn rajan yli menee, eikö niin?

Asianajaja Saarinen: "Siis ainoastaan semmonen tilanne, että erikseen sovittaisiin, että vaikka sulla on kokonaistyöaika, niin sovitaan, että tee nämä viisi tuntia ylimääräistä, me maksetaan niistä erikseen."


Juonto: Käräjäoikeus ei kuuden vuoden jälkeenkään pystynyt tekemään tarkkoja laskelmia siitä, kuinka paljon Saarinen-Heinonen oli työtunteja tehnyt. Oikeuden mukaan sekä Saarinen-Heinosen pitämissä kalentereissa, että Kiljavan opiston esittelemässä aineistossa, oli aukkoja.


Oikeus viittasikin päätöksessään itse tekemäänsä tuntilaskelmaan, joka sen mukaan todisti, ettei Saarinen-Heinonen ollut tehnyt enempää töitä, kuin hänen opetusvelvollisuutensa oli.

Juha Ristamäki / MOT: "Oletteko te nähneet tämän oikeuden laskelman?

Heinonen: "Ei olla nähty, eikä tuota noin saatu. Mä olen käynyt sitä pyytämässä sieltä, mutta ilmoitettiin, että sitä laskelmaa ei ole, että semmosta laskelmaa ei ole. Sitten iltapäivällä kävin poliisin pyynnöstä toisessa asiassa käräjäoikeudessa. Että tämä on kumminkin julistettu salaiseksi tämä laskelma."


Keskeinen laskelma Saarinen-Heinosen työtunneista ei siis ole riidan osapuolten tiedossa – SAK: ta tämä ei haittaa.


Saarinen: "Kun oikeus harkitsee päätöstä, niin kaikki siihen liittyvä aineisto on salaista, se on vain tuomioistuinten jäsenten käytössä.
"


Oikeudenkäynnissä on muitakin asioita, jotka herättävät kysymyksiä.

Esimerkiksi se, että jouduttaakseen asian käsittelyä oikeus rajasi sinänsä valtavaksi paisunutta todistajien joukkoa – rajaus koski lähinnä Marita Saarinen-Heinosen todistajia.


Asianajaja Juhani Salo: "Tässähän oli sellainen tietynlainen surkuhupaisuus tässä asiassa."



Asianajaja Salon mukaan jäljellä jäivät todistajat, joilla oli jonkinlainen yhteys SAK:hon.

Asianajaja Saarinen: "Tuon kiistän jyrkästi. Se tietysti on oma määrittelykysymys, että mikä tämä SAK –sidonnaisuus.. jos on jossakin luottamustoimessa liitossa, niin onko se SAK-sidonnaisuus sitten sitäkautta olemassa vai ei, sekin pitää erikseen määritellä."


Juonto: Oikeutta johtanut käräjätuomari Arto Järvinen kieltäytyi mitä kohteliaimmin haastattelustamme.

Syyskuun 18. päivä 2007 poliisi teki kotietsinnän Kiljavan opistolle.

Virkavallan mukaan lähti yli 40 mappia papereita, jotka koskevat Kiljavan järjestämiä kursseja. Kotietsintä johtui epäilystä, että Kiljavan opisto olisi väärin perustein hakenut valtiolta avustuksia kurssitoimintaansa – epäillään törkeää avustuspetosta.


Ei poliisi itse ollut tätä epäilyä kaivanut esiin, sen taustalla ovat Marita Saarinen-Heinonen ja hänen miehensä.

Terho Heinonen: "Se tuli sillai esille, kun joulukuussa 2004 laitettiin palkkasaatavakanne sisälle, ensimmäinen valmisteluistunto oli 20.10.2005 – siinä SAK:n koulutussäätiö Kiljavan opisto toi niinkuin todistusmateriaalia Maritaa vastaan, näitä opettajien päiväkirjoja, niin Marita huomasi heti, että nämä ei pidä paikkaansa, että hän ei ole tämmösiä tehnyt, eikä ole allekirjoittanut."

Juha Ristamäki / MOT: "Eli tältä pohjalta te sitten teitte tutkintapyynnön poliisille, jotta poliisi selvittäisi, mitä on tapahtunut?"

Terho Heinonen: "Joo, kyllä minä tein Maritan niinku asiamiehenä sen."


Juha Ristamäki / MOT: "Ja se sitten varmasti niinkuin lopullisesti suututti SAK:n?"


Terho Heinonen: "No kyllä joo tämmöinen on ihan."


Marita Saarinen-Heinonen: "Käsitys on siitä.."


Juha Ristamäki / MOT: "He ovat sitä mieltä, että tämä katkaisi heidän välinsä SAK:n kanssa?"

Asianajaja Saarinen: "Njoo, no tosiasia on se, että tässä on niin sanottuja vakavia sovintoneuvotteluja käyty kolmet. Tietysti mitä pidemmälle prosessi etenee, sitä vaikeampi on tietysti sovinnon saavuttaminen, koska siellä on niitä kustannuksia tullut lisää ja tietysti puolin ja toisin vaatimukset ovat suuremmat, mutta tuollaista yhteyttä en kyllä tuossa näe."


Juonto: Saarinen-Heinosen mukaan sovintoneuvottelut ovat olleet vain näytelmää: SAK on tarjonnut vain pientä osaa siitä, mitä on vaadittu ja halunnut samalla vaitiolosopimusta.


On vain pariskunta Saarinen-Heinosen sinnikkyyden ansiota tai syytä, että Kiljavan opiston valtionapuasioita ylipäätään ryhdyttiin selvittämään.He ovat istuneet ja istuneet viranomaisten odotustiloissa ja selvittäneet selvittämisestä päästyään asiaansa.

Poliisi päätti jo kerran, ettei asiassa ole tapahtunut rikosta.


Tutkintapyynnön vastaanottamisesta menikin sitten melkein vuosi, ennenkuin poliisi teki kotietsinnän Kiljavalle. Esitutkinta on edelleen kesken, eikä poliisi suostu siitä mitään lausumaan.

Asianajaja Juhani Salo: "Se on käsittämätöntä, että miten sen kaltainen asia tai sen kaltaisen asian tutkiminen voi viedä niin paljon aikaa, kun se on nyt tähän asti vienyt."

Saarinen-Heinoset ovat matkan varrella tehneet mm. tutkintapyynnön asiaa ensin selvittäneistä poliiseista ja kantelun käräjäoikeuden tuomarista.


Juha Ristamäki / MOT: "Se ei ole varsinaisesti tämän asian selvittämistä jouduttanut?"


Terho Heinonen: "Me halutaan, että me saadaan oikeudenmukainen oikeudenkäynti, että tasapuolisesti kohdellaan. Olkoon sitten tuomio, mikä tahtoo."


Marita Saarinen-Heinonen: "pakko siihen on uskoa, että tässäkin maassa joskus vielä oikeutta saa..
"


Opetushallituksella ja opetusministeriöllä kesti neljä vuotta selvittää, onko Kiljavan opisto saanut väärin perustein valtionapuja.

Juha Ristamäki / MOT: "miksi tämä tutkinta kesti niin pitkään, tätä tutkittiin vuositolkulla?"

Henna Virkkunen, opetusministeri, kok: "Se on todella harmillista. Näissä kaikissa tarkastuksissa itse asiassa, joita tehdään, usein se on juuri niin, että kun tarkastus aloitetaan ja sitten havaitaan, että jos on ollut tiettyjä epäkohtia, niin halutaan sitten selvittää ehkä laajemminkin.."

Vesa Kotaviita: ".. puhutaan Kiljavan hengestä, joka on meillä semmoinen käsite, joka on muotoutunut täällä kuudenkymmenen vuoden aikana, joka tarkoittaa kaikkea sitä tahtoa, voimaa, osaamista, jota me tarvitaan työelämässä, jotta se saadaan tasavertaiseksi."

Ajankohtainen kakkonen kertoi vuonna 2007 opetushallituksen tekemästä väliraportista koskien Kiljavan opistoa. Raportissa ounasteltiin, että Kiljavan opisto olisi hakenut valtiolta rahaa kursseista, jotka eivät olisi oikeutettuja valtionpuun.


Useat yritykset ovat ostaneet opistolta mm. työturvallisuuskoulutusta, esimerkiksi Yleisradio tai Nokian renkaat Oy. Yritykset ovat maksaneet koulutuksesta käyvän hinnan.

Opisto epäillään hankeneen samaan aikaan valtionapuja samojen kurssien järjestämiseen. Se olisi vastoin kansanopistoja säätelevää vapaan sivistystyön lakia.

Sitten on Kiljavanranta Oy, SAK:n koulutussäätiön omistama yhtiö, joka tarjoaa kokous- ja koulutuspalveluja Kiljavan opiston yhteydessä.


Poliisi ja opetushallitus epäilevät, että Kiljavan opiston valtionosuuksia olisi kerrytetty siirtämällä sen kirjanpitoon sellaisia kursseja, jotka asiakkaat ovat ostaneet Kiljavanranta Oy:ltä.


Muitakin kursseja epäillään Kiljavalla laitetun osittain veronmaksajien maksettavaksi. Lähtien ratsastus-, lavatanssi- ja golfkursseista.

Opetushallituksen havainnot tukivat Saarinen-Heinosen ja hänen miehensä epäilyjä.

Kaiken kaikkiaan on epäilty, että valtionapuja olisi Kiljavalle mennyt väärillä perusteilla ainakin miljoonan euron edestä.


Opetusministeriössä saatiin lopulta joulukuussa tarkastusraportti valmiiksi. Ja päätös: ministeriö perii opistolta takaisin valtion rahoja.

Ministeri Virkkunen: "Hallinnollinen päätös on tehty ja se myös toimeenpannaan."

Juha Ristamäki / MOT:: "Millä tavalla kommentoitte tätä takaisinsaantimääräystä tai päätöstä?"

Asianajaja Saarinen: "No, se on varmaan toimittajankin tiedossa, että se päätös on salainen, jolloin minun kommentti on hyvin lyhyt, päätös on salainen."


Juha Ristamäki / MOT: "No aikooko SAK valittaa?"


Saarinen: "Sanotaan näin, että minun tietojen mukaan ilmeisesti."


Juha Ristamäki / MOT: "Eli päätös ei miellyttänyt?"


Saarinen: "Näin, tämä tulkinta on ilmeisesti oikea.
"


SAK:n ja Kiljavan opiston kanta on ollut ja on, että jos virheitä on tehty, ne ovat johtuneet valtion apujärjestelmän monimutkaisuudesta.

Henna Virkkunen: "Jos järjestää koulutustoimintaa ja hakee valtionosuuksia, niin kyllä silloin pitää olla sen verran asiantuntemusta, että ymmärtää lainsäädännön..

On poliisin ja syyttäjän tehtävä nyt miettiä, onko valtionapuja väärin perustein haettaessa tehty myös rikoksia."


Juonto: Poliisi on kuulustellut rikoksesta epäiltyinä opiston entisiä rehtoreita, muuta johtoa ja sihteereitä.


Rikoksesta epäiltyjä on kaiken kaikkiaan kymmenkunta – vain yksi heistä on enää töissä opistolla. Osa heistä on siirtynyt Kiljavalta muihin tehtäviin opistokentälle ja ministeriöihin, yksi heistä toimii SAK:ssa osastopäällikkönä.

Poliisi on esitutkinnassaan selvittänyt Kiljavan tapahtumia vuosilta 1998-2006.

Kiljavan opiston sotkut ovat puhuttaneet myös sosialidemokraatteja.

Muun muassa puolueen tuore ehdokaskaappaus, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen, on joutunut puuttumaan Kiljavan sotkuihin jo vuosia takaperin.


Terho Saarinen on tarkka mies. Kaikki Kiljavaa koskeva aineisto on merkitty ylös.

Hän on lisäksi nauhoittanut suurimman osan asian tiimoilta käymistään keskusteluista. Käymme läpi keskusteluaineistoa, jota on satoja tunteja.

Aineistosta käy ilmi, miten poliisin tutkija antaa pariskunnan ymmärtää, ettei asioita kannata vuotaa julkisuuteen – muuten tullee haaste oikeuteen.


Tutkintaa johtanut poliisi viittaa siihen, että tutkinnalla on myös poliittisia ulottuvuuksia.
”Tietysti tässä on tää poliittinen lataus kanssa taustalla”.. (tutkinnanjohtaja, kesäkuu 2007)


Vuosia jatkunut oikeustaistelu on poikinut myös salaliittoteorioita, joita molemmat osapuolet kertovat eteenpäin.


Terho Saarinen: "Tässä on jotain muuta nyt, että onks tämä näytösoikeudenkäynti tai mikä tämä nyt on?"


Juonto: SAK:n ja Kiljavan opistolla puolestaan epäillään, että pariskunnan takana on jokin taho, joka auttaa heitä jatkamaan oikeustaistelua – ja ajoittamaan uutisointia sopivasti vaalien alle.


Rehtori Lunden: "Se, että tiedetään totta kai yhteiskunnallinen tilanne ja vaalien läheisyys ja muu, niin totta kai nämä on semmosia, jotka kiinnostaa ja on helppo nähdä…"


Juha Ristamäki / MOT: "Onko tällainen taho olemassa?"


Terho Heinonen: "Ei, sanotaan niin, että Maritan taholla ei ole kuin minä ja mä olen maksanut Maritan oikeudenkäyntikulut."


Kiljavan opistolla eletään jännittäviä aikoja.

Kotaviita: "Tuolla on sitten kuntosali. Sinne voi mennä purkamaan opittua tietoa rautoihin, syntynyttä aggressiota."

SAK:n koulutussäätiö on antanut opistolle aikaa laittaa hommat kuntoon tämän vuoden loppuun.


Ellei uusia opiskelijoita saada, voi jopa opiston lakkauttaminen olla lähellä. Nykyinen rehtori Lunden ei ole ollut Kiljavalla tutkittujen epäselvyyksien aikaan.

Juha Ristamäki / MOT: "Teillä on YT-neuvottelut siellä nyt meneillään, eikö niin?"

Rehtori Lunden: " Joo, tai just valmistui."

Juha Ristamäki / MOT: "no, mikä on lopputulos niistä?"

Lunden: "No, ensi vuoden tilanne on todella tiukka ja kyllä Kiljavalla joudutaan lomauttamaan henkilökuntaa ensi vuoden aikana."

Juha Ristamäki / MOT: "No mitä osaa tämä oikeusriitasaoppa näyttelee Kiljavan opiston kannalta?"


Lunden: "No ymmärrettävästi siinä on kahdenlaista vaikutusta. Toinen on ihan selkeästi raha, että nämä ovat valtavia kuluja, joita meillä on tähän prosessiin viiden vuoden aikana mennyt. Ja sitten toinen on totta kai julkisuus, joka tämmöisissä aina seuraa."


Juha Ristamäki / MOT: "No, mikä on kustannukset tähän asti näistä oikeusriidoista opistolle?
"

Lunden: "Tämän osalta meillä on yli kuudensadan tuhannen euron kustannukset.

Ja kustannukset kasvavat koko ajan. Hovioikeus aloittaa asian pääkäsittelyn maaliskuussa - siitäkin on tulossa mittava."


Juonto: Kovan väännön jälkeen saamme maanantaina iltapäivällä selville, paljonko valtio haluaa periä valtionosuuksia takaisin Kiljavan opistolta.

Summa on 1 119 465 euroa. Tämän summan valtio katsoo Kiljavan hakeneen perusteettomasti valtionapuja.


SAK on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kustannukset painavat myös Marita Saarinen-Heinosen ja hänen miehensä harteilla.

SAK laittoi oikeudenkäyntikulunsa heti ulosottoon voitettuaan käräjäoikeudessa.
Pariskunnan maksettavaksi määrättiin jo tässä vaiheessa yli 300 000 euron osuus SAK:n laskusta.

Juha Ristamäki / MOT: "ja teidän omat kulut ovat?"

Terho Heinonen: "Se on noin 500 000 tähän käräjäoikeuden tuomioon mennessä. Ja mitä sitten hovioikeudesta tulee.."

Juha Ristamäki / MOT: "Mitä tässä tulee tapahtumaan, jos te tämän oikeusprosessin häviätte?"


Terho Heinonen: "Meillehän tulee konkurssi. Me mennään sitten sosiaaliluukulle."


Loppu.

Toimittaja Juha Ristamäki