Hyppää pääsisältöön

Työn sankarit: Metsurit

Toimittaja Hannu Karpo tutustuu vuonna 1979 esitetyssä Hyvä Suomi -ohjelman jaksossa työn sankareihin, metsureihin, jotka tekevät raskasta ruumiillista työtä ankarissa oloissa.

Metsurin työ vaatii kovaa ruumiillista kuntoa ja etenkin talvisin työ on fyysisesti erittäin raskasta. Puun kaadon lisäksi metsurin työhön kuuluu vesakon raivaus ja taimikon hoito

Jouko Keskiaho voitti kahdesti metsureiden MM-kisat. Metsurin työ vaan ei ollut arvossaan, eikä Joukokaan saanut suurta huomiota tai lahjoituksia, mitä yleensä suomalaisille maailmanmestaruuksia voittaneille suotiin. Tutkimusten mukaan metsurin ammatti oli toiseksi vähiten arvostettu, heti kadunlakaisijan jälkeen.

Metsuri Aino Nuutinen aloitti metsätyöt isänsä kanssa jo 11-vuotiaana. Äiti yritti houkutella kansanopistoon opintoja jatkamaan, mutta heltyi, kun Aino itkien ihmetteli miksei saa olla kotona ja tehdä metsätöitä.

Karpon tiedusteluun työn raskaudesta Aino toteaa, että väsyneempi hän on vietettyään päivän kaupungilla asioita hoitamassa kuin metsätöissä.

Eläkkeellä oleva metsuri Vilho Peuronen kertoo metsurin ammatin varjopuolista. Hän aloitti työnsä aikana, jolloin käytössä oli vain pokasaha ja kirves. Kymmenen vuotta myöhemmin tuli käyttöön moottorisaha, mutta työ oli yhä raskasta ja kuluttavaa. Terveysongelmat vaivaavat miestä vielä eläkkeelläkin.

Vilhon vaimo runoilija Anna Peuronen kertoo monesti rukoilleensa miehensä eläkkeelle pääsyä. Kun eläkeaika vihdoin koitti tuntui kuin hänet olisi laskettu vihdoin vapaaksi, Anna kuvailee.

Karpo tiedustelee haastateltavilta myös toivekappaleita, Keskiahon toiveena on kappale "Valkoakaasia" ja Nuutisen "Läksin minä kesäyönä käymään". Kappaleet kuullaan sahalla ja hanurilla soitettuina kunkin haastattelun lopuksi.

Metsurit

Metsurin tehtäviin kuuluu puun kaadon lisäksi vesakon raivaus ja taimikon hoito sekä puiden istutus. Lisäksi työhön kuuluu mm. puiden leimausta ja metsätraktorin käyttöä.

Sana metsuri syntyi jo 1950-luvulla, mutta yleiseen käyttöön se tuli vasta 1970-luvulla. Tätä ennen puhuttiin metsätyömiehistä ja jätkistä.

Moottorisahat ilmestyivät Suomessa hakkuutyömaille 1940-luvun lopulla. 1950-luvun mittaan moottorisaha vakiintui metsätyömaiden perustyökaluksi.

Traktorien ja moottorisahojen yleistyttyä 1970-luvulla metsureiden tarve väheni, mikä johti maaseudun työpaikkojen vähenemiseen ja maaltamuuttoon.

1980-luvulla hakkuukoneiden kehitys vähensi työpaikkoja entisestään.

Myös metsureiden työnkuva on muuttunut, suurin osa työstä tehdään nykyään lumettomana aikana raskaimman työn ja siitä seuraavien lisäkorvausten välttämiseksi.

Vuonna 2016 metsureita arvioitiin olevan Suomessa 3500-4000.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto