Hyppää pääsisältöön

Tom of Finland oli maamme tuntemattomin maailmantähti

Taiteilija Touko Laaksonen eli Tom of Finland (1920–1991) jätti piirroksillaan ja sarjakuvillaan pysyvän jäljen kansainväliseen homokulttuuriin – erityisesti USA:ssa. Laaksonen teki uransa salassa jopa lähisuvultaan: maailmankuulun Tom of Finlandin henkilöllisyys selvisi suomalaisille vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Suomen ehkä kansainvälisesti tunnetuin kuvataiteilija syntyi Kaarinassa vuonna 1920. Tom of Finlandin piirroshahmot ovat nahkaan pukeutuneita ja lihaksikkaita merimiehiä, moottoripyöräilijöitä ja poliiseja.

Laaksonen nousi kulttimaineeseen USA:ssa jo 1950-luvulla ja hänen luomansa homoeroottinen kuvasto on muodostunut maailmanlaajuisesti maskuliinisten homomiesten stereotypiaksi. Taiteilijan piirustukset ovat olleet inspiraation lähteinä taiteilijoille Jean Paul Gaultierista Freddie Mercuryyn.

1990-luvun alussa taiteilijan piirroksia esiteltiin ensi kertaa suomalaisille ja hän alkoi saada vähitellen arvostusta myös kotimaassaan. Tom of Finlandille myönnettiin Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu vuonna 1990, taiteilijan ollessa jo 70-vuotias.

Jyväskylässä järjestettiin kesällä 1999 mediatapahtuma, jonka yhtenä näkyvimpänä osana oli Tom of Finlandin teoksista koottu näyttely. Näyttely sai asiantuntijat pohtimaan, voiko unohdetusta marginaalista kasvaa uusi valtakulttuuri?

Durk Dehner Tom of Finland -säätiöstä kertoo Tom of Finlandista Suomi-kuvan keulakuvana ja nimen media-arvosta. Dehner uskoo näyttelyn houkuttelevan homoturisteja Suomeen.

New Yorkin Chelseassa on Tom of Finlandin muotihuoneen myymälä. Myymälässä tapaamme homoeroottisesta taiteestaan maailmankuulun miehen nimeä kantavan miestenvaatemalliston suunnittelijat Gary Robinsonin ja David Johnsonin. Miehet esittelevät malliston vaatteita ja kertovat Tom of Finlandin merkityksestä amerikkalaiselle homokulttuurille.

Helmikuussa 2017 sai ensi-iltansa Dome Karukosken ohjaama kokoillan elokuva Tom of Finland.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto