Hyppää pääsisältöön

Epiduraali halutuin kivunlievitys Suomessa

Kivunlievitys synnytyksessä. Vauvat synnytyssairaalassa. Kuva: Leif Öster, Yle

Synnytyskivun kokeminen on alkukantaisen voimakasta ja kokemuksia siitä halutaan jakaa vielä pitkään synnytysten jälkeenkin. Kivunlievitys on aina yksilöllinen juttu.

Noin 6000 synnytyksessä mukana ollut ammattilainen kiteyttää:

- Kivunlievitys on tärkeää, mutta täysin kivuttomaksi on synnyttäjää vaikea saada eikä tämä ole tarkoituksenmukaistakaan. Kivun kokeminen on monisäikeinen juttu, johon vaikuttavat erittäin paljon ennakko-odotukset, pelot ja aiemmat kokemukset, sanoo ylilääkäri Helena Hieta-Heikurainen HUS:ista.

- Synnytystä hoitavan kätilön rooli on myös hyvin merkittävä: kivun kokemista helpottaa kätilön aito läsnäolo ja hyvä kontakti synnyttäjään.

Ensisynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että kipua voidaan myös lievittää liikaa, jolloin synnytys hidastuu.

- Jos synnyttäjä on ponnistusvaiheessa niin puutunut, ettei tunne ponnistamisen tarvetta, saattaa se pitkittää ponnistusvaihetta ja johtaa imukuppisynnytykseen, selvittää Hieta-Heikurainen.


Suomessa epiduraali halutuin lääkkeellinen keino - kylpy suosituin luomulievitys

Jo lakkautettu Tammisaaren synnytyssairaala oli erikoistunut ei-lääkkeelliseen kivunlievitykseen, jossa keskitytään synnyttäjän tukemiseen synnytyksessä.

Perinteisesti suomalainen synnytyskivunlievitys on ollut nykypäiviin asti lääkkeellistä, mutta tilanne on muuttumassa.

- Ainakin Tammisaaren kätilöt, joista osa nyt toimii Espoon Jorvissa ja Helsingin Kätilöpistolla, ovat vieneet mukanaan kivunlievityksen osaamista niin sanotuilla vaihtoehtomenetelmillä. Olettaisin, että hyvällä esimerkillä nämä menetelmät pikku hiljaa saavat enemmän jalansijaa, sanoo ylilääkäri Helena Hieta-Heikurainen.

Ehdottomasti suosituin ei-lääkkeellinen menetelmä Suomessa on tällä hetkellä lämmin kylpy, jota käytetään synnytyksen avautumisvaiheen ensi tunteina.

Halutuin lääkkeellinen kivunlievitys taas on epiduraalipuudutus, jossa puudutus laitetaan katetrilla selkäytimen ja luukanavan väliseen epiduraalitilaan. Joissakin sairaaloissa jopa 80 % synnyttäjistä saa epiduraalin.

- Epiduraalin ohella on viime vuosina alettu käyttämään paljon spinaali- eli selkäydinpuudutusta. Se sopii varsinkin uudelleensynnyttäjille, joilla voi olettaa synnytyksen sujuvan aika vauhdikkaasti, sanoo Hieta-Heikurainen.

Kivunlievitysmenetelmistä vähenemässä on paraservikaali- eli kohdunkaulanpuudutus.

- Sitä ei todennäköisesti enää opeteta kunnolla nuorille lääkäreille, epäilee Hieta-Heikurainen.

Niin Euroopassa kuin Amerikassakin käytetään osassa synnytysyksiköissä melkein pelkästään epiduraalia eli se annetaan lähes joka potilaalle. Pienemmät yksiköt käyttävät enemmän lääkkeettömiä vaihtoehtoja kuten kylpyä ja akupunktiota.

- Kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa yliopistoklinikoillakin on käytössä melkoisesti myös lääkkeettömiä vaihtoehtoja, ja epiduraalin osuus on selvästi pienempi kuin meillä Suomessa.


Kuinka valmistautua synnytyskipuun tai -pelkoon?

Yleinen käytäntö äitiyspoliklinikoilla on, että synnyttäjiä kehotetaan kirjaamaan ylös kaikki synnytystä koskevat toiveet ja pelot.

- Näistä tulee sitten keskustella, mielellään jo ennen synnytystä esimerkiksi tutustumiskäynnin tai äitiyspoliklinikkakäynnin yhteydessä. Sopiva kivunlievitysmenetelmä löydetään yhteisymmärryksessä synnyttäjän, kätilön ja mahdollisesti lääkärin kanssa, sanoo Helena Hieta-Heikurainen.

Synnytyspelko on todellinen pelkotila, joka voi jopa siirtää lasten hankkimista, jos tietoa siitä ei ole tarpeeksi. Nykyisin synnytyspelko otetaan aina vakavasti, ja sitä hoidetaan perusteellisesti.

- Jos synnytyskipu pelottaa, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa. Neuvolan terveydenhoitaja antaa infoa ja lähettää tarvittaessa synnytyspelkokeskusteluun sairaalan äitiyspoliklinikalle. Tällöin voidaan tehdä kirjallinen suunnitelma synnytyskivun hoidon tavoitteista ja menetelmistä, neuvoo Helena Hieta-Heikurainen.

 

Ylilääkäri Helena Hieta-Heikurainen on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri sekä naisten- ja lastentautien tulosyksikön johtaja HUS:iin kuuluvassa Länsi-Uudenmaan sairaalassa. Hän työskenteli Länsi-Uudenmaan synnytyssairaalassa Tammisaaressa vuodesta 1988 aina sen lakkauttamiseen asti.


Katso dokumentti Tammisaaren sairaalan luonnonmukaisiin synnytystapoihin erikoistuneen synnytysosaston lakkauttamisesta ja siihen johtaneista syistä. Dokumentti kertoo myös koko suomalaisen synnytyskulttuurin murroksesta. Katsottavissa Areenassa 20.2.2011 klo 20.00 asti.

Sydänääniä-sarja YLE TV2:lla seuraa kevään 2011 ajan synnyttäviä perheitä. Intiimit jaksot seuraavat perheiden elämää sekä ennen lapsen syntymää että myös sen jälkeen.

Linkit:

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.