Hyppää pääsisältöön

Keväinen Tallinna 1964

Julkaistu . Päivitetty

Hannu Karpon tyylikkään reportaasin myötä moni suomalainen pääsi ensimmäisen kerran tv-ruudun kautta näkemään, millaiselta arki suljetussa etelänaapurissamme näytti.

Kepeän jazzin siivittämä ohjelma käy läpi elämää Tallinnassa asiapitoisesti mutta paikoin jopa runollisesti. "Virka-ajan jälkeen ilta-auringon valaisemat vanhan Tallinnan kadut autioituvat."

300 000 asukkaan Tallinnassa oli moni asia hoidettu käytännöllisesti. Esimerkiksi virka-ajat oli suunniteltu niin, etteivät kaikkien työmatkat osu samaan aikaan. Näin saatiin julkinen liikenne sujumaan juohevasti. Tosin taiteilijat olivat ehdottaneet, että vanhankaupungin kapeilla kaduilla voisi liikkua hevoskyydillä.

Keskiaikainen vanhakaupunki oli ulkoisesti entisellään, myös "arkkitehtuurin muistomerkkeinä" säilytetyt kirkot olivat toiminnassa. Valtaosa uusista asuinalueista kaupungin liepeille olivat vielä tekeillä.

Kaupungin asukkaista 15 prosenttia oli venäläisiä. "Heidän kanssaan joko ei tule toimeen tai sitten on osattava venäjää."

Paikalliset suosittelevat tulemaan kaupunkiin kesällä. Karpo kuitenkin näkee kaupungin kauniina jo nyt. "Savupiippujen talvella syytämä kuona ja noki huuhtoutuvat pois kevätsateitten mukana. Avautuneelta mereltä puhaltava tuuli suolaa ilman - on kevät Tallinnassa."

Tietolaatikko

Laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä elvytettiin vuonna 1965.

Katso myös

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

    Kommentteja 1

  • Harjunpää setvii rikoksia neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

  • "Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina

    Tekijät muistelevat supersuosittua radiosarjaa vuonna 2010.

    Knallin ja sateenvarjon toistaiseksi viimeinen uusintakierros päättyi lokakuun lopussa vuonna 2010. Erikoisraportti Erikoisosastolta -ohjelmassa käydään läpi supersuositun kuunnelmasarjan historia. Raportissa kuullaan mm. sarjan ohjaajia Rauni Rantaa ja Lars Svedbergiä. Lisäksi mukana ovat näyttelijät Aila Svedberg ja Pekka Autiovuori, sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor, kanavapäällikkö Heikki Peltonen ja dramaturgi Harri Virtanen.

    Kommentteja 7
  • Kummelin pääministeri Jermu.

    Kummelin pääministerin maa peri tämän rehellisyyden

    Pääministeri Jermun edesottamuksia vuodelta 1999.

    Pääministeri Jermu on kiitettävän rehellinen mies, vaikka hänen poliittinen itsesuojeluvaistonsa onkin tämän tästä hukassa. Ministerin erikoisavustaja Pentti "Pena" Hietasella on täysi työ pitää pääministeri parrasvalojen ulottumattomissa. Artikkeliin on koottu kaikki pääministerin haastattelut vuoden 1999 Kummeleista.

    Kommentteja 12
  • Laserskater avustaa toimittajaa.

    Laserskaterin legenda

    Naamioitunut rullaluisteleva supersankari Helsingissä.

    Naamioitunut rullaluisteleva supersankari Laserskater on partioinut Helsingin katuja vuodesta 1996 alkaen. Mutta mistä luistelevan hyväntekijän legenda sai alkunsa? Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Anna-Reeta Eksymä kokeili uraa supersankarina ja tapasi samalla tämän Suomen ainoan tosielämän supersankarin.

  • Cicciolina eduskuntatalon portailla.

    Cicciolina vilautti eduskunnalle

    Italialainen pornotähti-kansanedustaja vierailulla 1988.

    Italialainen pornotähti ja kansanedustaja Ilona Staller alias Cicciolina vieraili Suomessa syksyllä 1988. Hän kävi pehmoleluineen myös eduskunnassa tervehtien kollegoitaan protokollaan kuulumattomalla rinnanvilautuksella.

  • Seismografi piirtää kuvaa maankuoren liikkeistä

    Maanjäristykset ovat todellisuutta myös Suomessa

    Tuntuva järistys on harvinainen, mutta ei tavaton ilmiö.

    Suomi ja koko muu Fennoskandia on seismisesti poikkeuksellisen rauhallista aluetta. Maanjäristyksiä sattuu harvoin ja voimakkuudeltaan ne ovat vain murto-osia suurimmista Aasiassa ja Amerikoissa tapahtuvista. Usein havainnointi ei edes onnistu ilman mittalaitteita.

Aiheeseen liittyvää

2016

  • Rock Summer -festivaalin yleisöä Tallinnassa 1988

    Eesti vabaks!

    Kun suomalaisrokkarit joutuivat keskelle vallankumousta

    Tallinnassa kesällä 1988 järjestettiin suuri kolmipäiväinen rockfestivaali. Suomessa festivaalia kutsuttiin nimellä Glasnost Rock ja Virossa nimellä Rock Summer. Suomalaisrokkarit saivat huomata olevansa keskellä laulavan vallankumouksen alkua. Konsertti Teemalla torstaina 1.9. klo 23.30, dokumentti perjantaina 2.9, klo 17.00.

  • Kuvakaappaus Kotimaan katsauksesta 19.9.1991

    Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

    Puutteita oli erityisesti reitin palvelutarjonnassa.

    Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

2014

  • Nael kummi – Heikki Kinnunen opettelee matkailijan viroa

    "Hakkame oppima eesti keelt!" Tällä kehotuksella näyttelijä Heikki Kinnunen avasi kahdeksanosaisen Nael kummi -sarjan (2002), jossa opetettiin viroa matkailijoille. Tutuiksi tulivat niin tervehdykset kuin ongelmatilanteissa käytettävät sanat. Sarja oli myös tekstitetty viroksi.

    "Hakkame oppima eesti keelt!" Tällä kehotuksella näyttelijä Heikki Kinnunen avasi kahdeksanosaisen Nael kummi -sarjan (2002), jossa opetettiin viroa matkailijoille. Tutuiksi tulivat niin tervehdykset kuin ongelmatilanteissa käytettävät sanat. Sarja oli myös tekstitetty viroksi.

2011

  • Laivalla Tallinnaan

    Kun Helsingin ja Tallinnan välinen laivayhteys vuonna 1965 elvytettiin, varautui Tallinnan miliisi siihen, että suomalaisturisteista olisi ollut Virossa enemmänkin harmia.

    Kun Helsingin ja Tallinnan välinen laivayhteys vuonna 1965 elvytettiin, varautui Tallinnan miliisi siihen, että suomalaisturisteista olisi ollut Virossa enemmänkin harmia.

    Kommentteja 2

Relaterade artiklar

2017

2011

  • Tv-nytt, 1991

    Estland förklarar sig självständigt

    Statskupp och självständighetsförklaring, Finland tvekar.

    Efter en statskupp i Moskva den 19 augusti 1991 förklarade sig Estland självständigt den 20 augusti. Finlands regering visste inte hur man skulle förhålla sig, men den 25 augusti var statsledningen klar att knyta diplomatiska förbindelser med de självständiga Baltiska staterna.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Kuuntele lähetystä

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Näin avaat oven oikein

Joka kolmas suomalainen avaa oven väärin, vaikka oikea tapa on helppo oppia. Hepskukkuun Kesken kaiken -sarja näyttää, kuinka ovi avataan asianmukaisesti.

Lue lisää:

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raid, Kiimaiset poliisit ja Harjunpää-sarjoja

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • Cicciolina vilautti eduskunnalle

    Italialainen pornotähti-kansanedustaja vierailulla 1988.

    Italialainen pornotähti ja kansanedustaja Ilona Staller alias Cicciolina vieraili Suomessa syksyllä 1988. Hän kävi pehmoleluineen myös eduskunnassa tervehtien kollegoitaan protokollaan kuulumattomalla rinnanvilautuksella.

  • Kalle Kinnunen: Kiimaa vailla häpeää - 40 vuotta Cicciolinaa

    Cicciolinan tarina pornosta populismiin ja politiikkaan.

    Onko Cicciolina karikatyyri, seksiobjekti vai feministinen sankari? Parlamentissakin vaikuttanut pornotähti on rakkauden populisti, jonka 1980-luvun Italia tarvitsi. Somekohujen aikana Cicciolina on sekä kasarin muinaisjäänne että yhä ajankohtainen skandaalien sankaritar, kirjoittaa leffakriitikko Kalle Kinnunen.

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

    Kommentteja 1

  • Ministerin murhasta uunisurmaan – suomalaisia rikostarinoita historiasta

    Rikostarinoita historiasta -sarja

    Kuusiosaista Rikostarinoita historiasta –sarjaa esitettiin TV2:ssa vuonna 2008. Sarjassa käsiteltiin rikostapauksia, joilla on ollut laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Monia sarjassa esitettyjä rikoksia on käsitelty kirjallisuudessa, akateemisissa opinnäytetöissä ja lisäksi ne ovat antaneet aiheita useille tv-ohjelmille.

    Kommentteja 1

  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

    Kommentteja 9

  • Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

    Toivotut-paketissa Areenassa mm. Raid ja Kiimaiset poliisit

    Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • Harjunpää setvii rikoksia myös neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

  • Jatkosodan tuntematon tausta

    Päätyikö Suomi sotaan ajopuuna vai ohjattuna koskiveneenä?

    Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallinen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen Hitlerin sateenvarjon alle? Lasse Vihonen pureutuu kysymyksiin vuonna 2001 toimittamassaan ohjelmassa.

    Kommentteja 2

  • Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan

    Géza Szilvayn metodi nousi ilmiöksi

    Opetusohjelmiemme kirkkaimpia klassikoita on Géza Szilvayn Viuluviikarit, missä katsoja sai aitiopaikalta seurata lasten ja nuorten etenemistä "musiikkimaassa". Ohjelmaa tehtiin kahdessa vaiheessa, vuosina 1979 ja 1986. Jälkimmäinen osuus on katsottavissa kokonaisuudessaan Areenassa.

    Kommentteja 3

  • Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!

    Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa

    Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.

    Kommentteja 13

  • Ikkunoita ihmismieleen - syksyä juhlistetaan palkituilla radiodraamoilla

    Palkittuja radiodraamoja syyskuun alkuun

    Syksyn alkajaisiksi Areenaan julkaistaan viisitoista Sokeain kuunnelmapalkinnolla palkittua radiodraamaa vuosilta 1978-2006. Tarinoiden skaala liikkuu viime vuosisadan alun Pohjanmaalta 1950-luvun Intiaan, huumevieroitusklinikalta koulukiusatun nahkoihin, lapsensa kehityksestä huolestuneiden vanhempien arkeen ja vaimoaan hautaavan miehen huoliin.

    Kommentteja 2

  • Ota radiodraamat mukaasi, minne menetkin!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

    Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

    Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

    Kommentteja 6

  • Köyhiä ja rikkaita

    Miljardien talouspolitiikkaa yksinkertaisesti selitettynä.

    Timo-Erkki Heino vääntää miljardien talouspolitiikan rautalangan muotoon. Dokumentissa vuonna 1997 tulevaisuuden visiostaan kertoo yhdysvaltalainen Paul Krugman, talouden nobelisti 2008.

  • Isännät vai isäntien varjot

    Dokumentti kertoo siitä, kenellä oli valta Suomen talouselämässä keväällä 1991. Suuri lama oli vain muutaman kuukauden päässä, mutta siitä ohjelma ja kaikki sen haastateltavat tuntuvat olevan täysin tietämättömiä.

  • Lisää rahaa Suomen rikkaille

    Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat.

    Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat. Rikkaat rikastuvat, koska veropolitiikka on suosinut rikkaita. Miksi näin on käynyt? Vastaamassa on mm. valtiovarainministeri Jyrki Katainen Timo-Erkki Heinon toimittamassa ohjelmassa.

    Kommentteja 2

  • Työt, tulot ja optiot

    Optiot tekivät sadoista suomalaisista miljonäärejä.

    Vuosituhannen vaihde oli Suomessa ainutlaatuista aikaa. Maahan tuli satoja uusia miljonäärejä. Rikastuminen johtui optiomiljoonista.

    Kommentteja 1

  • Suomenhevonen kasvaa ja jalostuu

    Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907.

    Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907. Sittemmin suomenhevoselle on vakiintunut neljä eri jalostussuuntaa: juoksija, työhevonen, ratsu ja pienhevonen. Kuitenkin yksi ja sama hevonen voi olla sekä nopea juoksija että sitkeä työhevonen.

    Kommentteja 1

  • Hevosella pääsee ja rahaakin saa, kunhan lyö vetoa

    Dokumentti vuodelta 1969 taustoittaa suomenhevosen historiaa ja sen jalostusta ainutlaatuiseksi eläimeksi Suomen oloihin. Ohjelma esittelee myös kovin yksityiskohtaisesti ravivedonlyöntiä ja äityy välillä valistuksesta jopa suoranaiseksi totalisaattoripelin markkinoinniksi.

  • Ruunan kesäpäivä

    Tunnelmia hevosten ja lasten kesälomalta Eräjärveltä.

    Tunnelmallisessa filmissä seurataan Askel-nimisen suomenhevosen kesäpäivää Eräjärvellä Pirkanmaalla vuonna 1977. Päivään mahtuu nautiskelun lisäksi ratsastustunteja ja lasten kyyditystä. Lopuksi kirmataan uimaan. Ohjelma etenee Askel-hevosen mietteiden siivittämänä.

  • Kotikontujen filmattu historia kiinnostaa

    Areenasta löytyy paljon vanhaa aineistoa ympäri Suomea.

    Oman asuinseudun historia kiinnostaa monia meistä. Tämän totesimme, kun kävimme esittelemässä Ylen arkistoaineistoja Espoossa Tapiolan kirjastossa. Koolle kerääntyi yli sata kiinnostunutta katsomaan vanhoja filmejä ja tunnistamaan niistä tuttuja kotipaikkoja. Tapahtuman innoittamina kokosimme Areenaan paketillisen entisaikojen Tapiolaa kuvaavaa aineistoa.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

    Kommentteja 1

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

    Kommentteja 3

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

    Kommentteja 6

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

    Kommentteja 1

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

    Kommentteja 3

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

    Kommentteja 6

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen pikku historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

    Kommentteja 9

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

    Kommentteja 10

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

    Kommentteja 70

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

    Kommentteja 8

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

    Kommentteja 84

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

    Kommentteja 37

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.