Hyppää pääsisältöön

Synnytystuska kääntyi positiiviseksi kokemukseksi

Ölanderien perhe YLE TV2:n Sydänääniä-sarjassa. Kuva: Aito Media Oy



Useimpia ensisynnyttäjiä pelottaa synnytyskivun kokeminen: edessä olevan kipukokemuksen arviointi on suorastaan mahdoton tehtävä, vaikka tietoa synnytyskivusta on runsaasti saatavilla.

Tokakertalaisella on jo kokemusta omasta sietokyvystä ja viimeistään silloin osataan vaatia. Toista lastaan synnyttänyt perniöläinen Kaisa Ölander tiesi tarkalleen, millaista kivunlievitystä tarvitsee.

- Olin varma, että haluan ja tarvitsen epiduraalin, ehdottomasti. Ensimmäisessä synnytyksessä sain myös epiduraalin, mutta en lainkaan ajoissa.

Ensimmäisellä synnytyskerralla saatu epiduraalipuudutus ei ehtinyt vaikuttaa Kaisan pahimpiin synnytyskipuihin. Puudutus tehosi aivan liian myöhään: Kaisa oli jo syöttänyt juuri syntyneen vauvan, kun epiduraalipuudutus veikin yhtäkkiä jalat alta. Toipuminen synnytyksestä oli Kaisan kokemuksen mukaan hidasta, ja olo oli pitkään tokkurainen.

Kaisasta tuntui myös turhauttavalta, että puudutuksen teho meni ikään kuin hukkaan. 


Ei lempeitä hempeilyjä vaan puudutetta,-kele!


Kaisa Ölanderin YLE TV2:n Sydänääniä-sarjan ensimmäisessä osassa nähtävä synnytys käynnistettiin, kun vauvan liikkeet olivat hieman vähentyneet.

Tammisaaressa Kaisalle olisi ollut tarjolla kaikki mahdollinen ei-lääkkeellinen kivunlievitys – terapiapalloja, geelirakkuloita, hierontaa, homeopatiaa ja akupunktiota – mutta Kaisaa ne lähinnä ärsyttivät.

Synnytys eteni hengitystekniikan ja ilokaasun avulla niin pitkälle, että lopulta epiduraalia ei ehditty antaa lainkaan.

- Totta kai harmitti ja otti päähän! Kun makaa siinä tilanteessa, niin haluaa kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin keinot – tulee sellainen olo, että ei pärjää ilman lievitystä - että antakaa nyt edes jotain, muistelee Kaisa vuosi synnytyksen jälkeen.

Kun Kaisalle lopulta päätettiin antaa paraservikaali- eli kohdunkaulanpuudutus ja sitä ryhdyttiin valmistelemaan, alkoi lapsi jo syntyä, vain ilokaasun lievittäessä kipuja. Kaisa otti ilokaasua aluksi liikaa, joten synnytyksen aikana Kaisa sai pelkkää happea.

Kaisa Ölander ja vauva. Kuva: Aito Media Oy


Kaisan kypsyminen synnyttäjäksi tapahtui pikku hiljaa

Vuodessa Kaisan tuskaisa kokemus toisen lapsen synnytyksestä on ehtinyt kypsyä uudenlaiseksi: synnytystuska kääntyi suorastaan voitoksi.

- Oli minun onneni, että en sitä epiduraalia saanut. Olin synnytyksen jälkeen tosi nopeasti niin hyvässä kunnossa, että kävelin lähes saman tien. Kokemus oli aivan mahtava verrattuna ensimmäiseen synnytykseen, jossa liian myöhään saatu epiduraali teki olon heikoksi. Nyt olin nopeasti oma itseni.

Toisesta synnytyksestä toipuminen oli nopeaa. Kaisa ei voinut arvatakaan, kuinka paljon kahden synnytyksen välillä voi olla eroa.

- On selvää, että jos lapsia vielä tulee, niin haluan mennä ilman kivunlievitystä. Oma hyvä oloni ja synnytyksestä toipuminen olivat niin hienoja kokemuksia. 


Synnytyskipu tarpeen synnytyksen kannalta

Ensisynnyttäjän kokema synnytyskipu on yleensä pahempi kuin uudelleensynnyttäjän. Näin ollen synnytyskertoja ei voi yleensä verrata toisiinsa.

Koska kipukokemus on aina myös yksilöllinen, ei myöskään sankarisynnytyksistä kannata puhua tai lääkkeettömiä synnytyksiä hehkuttaa liikaa: mikä sopii yhdelle, ei sovi välttämättä toiselle.

Kivunlievitys on synnytyksen etenemisen kannalta tärkeä asia - liian voimakas synnytyskipu näkyy äidin stressinä, eikä tee hyvää hänelle itselleen eikä vauvalle.
Toisaalta synnytyskivut kuuluvat synnytykseen, ja niillä on tehtävänsä synnytyksen edistymisen kannalta. Optimaalinen kivunlievitys on siis tavoite, mutta onnistutaanko siinä?

Lue lisää: Epiduraali haluituin lääkkeeelinen lievitys, kylpy suosituin luomulievitys

 

Linkit:

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.