Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Maksullisia tekstiviestejä lähettävät firmat vaanivat asiakkaita internetissä

Jo kolmella neljästä esikoulu- ja alakouluikäisestä lapsesta on älypuhelin.
Jo kolmella neljästä esikoulu- ja alakouluikäisestä lapsesta on älypuhelin. Kuva: Yle, MOT älypuhelimet,säteily

Internetissä surffaillessa törmää usein ilmaisilta näyttäviin arvontoihin, testeihin tai kilpailuihin. Tosiasiassa nämä ilmaisilta näyttävät huvit ovat vain savuverho maksullisille palveluille. Arvontoja ja kilpailuja mainostavat yritykset, joiden varsinaisena tarkoituksena on saada koukutettua asiakas maksullisten tekstiviestien tilaajaksi.

Arvontaan osallistuminen toi lisälaskun

 Reino Lampinen (Kuva: YLE)

Lahtelainen Reino Lempinen surffasi joskus viime keväänä internetissä. Hän törmäsi kiinnostavaan tarjoukseen. Voita ilmainen IPhone-puhelin!
- Läksin selailemaan niitä sivuja, joita oli useampia. Siellä oli kaikenlaisia kysymyksiä, joihin piti vastata. Sinne piti myös täyttää kaikki yhteystiedot: puhelinnumero, kotiosoite, sähköpostiosoite, Lempinen muistelee.

Pian arvontaan osallistumisen jälkeen Lempisen matkapuhelimeen alkoi tulla outoja tekstiviestejä.
- Siellä tuli jonkinlaisia mainoksia. Ja sitten kysymyksiä, vaikkapa että oliko Kreikan kuningas Kustaa Aadolf vai Konstantin, Lempinen kertoo.

Aikaa kului ja tekstiviestejä tippui tasaiseen tahtiin. Lempinen ei koskaan vastannut niihin, vaan tuhosi viestit. Vähitellen hän alkoi ihmetellä suurentuneita puhelinlaskujaan.
- Aikaisemmin minulla laskut olivat 20-32 euroa kuukaudessa. Sitten laskujen loppusumma kohosi 50-60 euroon. Aloin miettiä, soittaako joku muu minun puhelimellani!

Haamusoittajasta ei kuitenkaan ollut kyse. Lempinen löysi laskultaan palvelutekstiviestejä. Ne olivat kasvattaneet laskua jopa 30 euroa kuukaudessa.

Markkinointi johtaa harhaan

 mainos (Kuva: YLE)

Kuluttaja viranomaisille ja meille Kuningaskuluttajaan on tullut runsain määrin yhteydenottoja vastaavista tapauksista. Ihmiset ovat internetissä liikkuessaan astuneet tekstarifimojen asettamiin ansoihin.

Tavallisesti ansa viritetään niin, että internetissä on tarjolla jotain ilmaista: arvonta, kysely, tietokilpailu, älykkyystesti. Osallistumista varten sivustolle pitää kirjoittaa oma matkapuhelinnumero. Tavallisesti tämän jälkeen osallistujan puhelimeen tulee tekstiviestinä jonkinlainen koodi, joka myös pitää kirjata sivulle. Tämä liike käynnistää maksullisten tekstiviestien tilauksen.

Jossakin kohtaa sivustolla ehkä kerrotaan, miten maksulliseen palveluun joutuu. Teksti voi kuitenkin olla hyvin pientä tai muuten hyvin hankalasti luettavaa. Kun sivuston käyttäjät katseen vangitsee värikäs ja näyttävä ilmaisen arvonnan mainos, harmaat rivit sivun alalaidassa saattavat jäädä lukematta.

Epäilemättä tekstarifirmojen tyyli mainostaa on aivan tieten tahtoen valittu. Jos mainoksen pääsanomana olisivat useita kymmeniä euroja kuussa maksavat tietokilpailukysymykset, tuskin niitä kovin moni tilaisi!

Tekstaribisnes elää ja muuttuu

 tekstiviesti (Kuva: YLE)

Tekstiviestejä lähettävät kansainvälisesti toimivat yritykset. Suomessa mainostavien firmojen kotipaikka voi olla vaikkapa Belgiassa, Hollannissa tai Irlannissa. Kun firmat kuitenkin tekevät suomenkileistä mainostaa ja käyttävät suomalaisia puhelinnumeroita, niillä yleensä on joku yhteyshenkilö Suomessakin.

Tekstarifirmat keksivät uusia markkinointikikkoja sitä mukaa kun ihmiset oppivat varomaan vanhoja. 3-4 vuotta sitten ne lähettelivät maksullisia soittoääniä alaikäsille. Kun lapset ja vanhemmat oppivat varomaan tätä ansaa, firmat siirtyivät houkuttelemaan asiakkaita internetin arvonnoilla ja kilpailuilla. Kohteena ovat nyt nuorten lisäksi vanhemmatkin ihmiset.

Perinteisesti tekstarifirmat ovat koukuttaneet asiakkaat tekstiviestien kestotilaukseen. Viestejä on tippunut pikku hiljaa. Puhelinlaskut ovat jonkin verran kallistuneet, mutta sen verran vähän, että laskun saajalta on voinut kestää kuukausia, ennen kuin hän on kiinnittänyt asiaan huomiota.

Viime aikoina internetissä on voinut joutua myös jonkinlaiseen chattipalveluun. Siinä matkapuhelimeen tulvii hyvin lyhyessä ajassa, esimerkiksi muutamassa tunnissa kymmeniä maksullisia viestejä. Lasku niistä on ollut jopa yli sata euroa. Myös muutaman kympin kertalaskutuksia on tehty.

Markkinointia yritetään suitsia

Maksullisten puhelinpalvelujen eettinen lautakunta Mapel valvoo omalta osaltaan näitä maksullisia mobiilisisältöpalveluja. Mapel on nyt antanut uudet ohjeet siitä, miten sopimus maksullisesta palvelusta tehdään.
- Meidän uusien sääntöjemme mukaan kuluttajalle pitää lähettää matkapuhelimeen tiedotusviesti, ennenkuin maksullinen palvelu käynnistyy. Tässä viestissä täytyy selvästi kertoa tilauksen luonne, sen hinta ja muut keskeiset ehdot, kertoo asiamies Ilkka lehto Mapelista
- Viestin saajan on vielä vastattava tähän tiedotusviestiin OK. Vasta sen jälkeen palveluntarjoaja voi käynnistää palvelun, selittää Lehto.

Tämän jälkeen maksullisten viestien tilaajaksi ei siis pitäisi enää joutua pelkästään internetissä sivuja täyttämällä. Tilaus voisi käynnistyä vasta asiakkaan itsensä lähettämän tekstiviestin jälkeen.
Uudistus on epäilemättä hyvä, jos firmat sitä noudattavat!

Toukokuussa on määrä tulla voimaan myös lakimuutos, joka antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua tekstarifirmojen markkinointiin. Jos yrityksen markkinointi todetaan harhaanjohtavaksi, kuluttaja-asiamies voisi määrätä operaattorin sulkemana numeron, josta tekstiviestejä tulee.

Ylimääräisistä laskuista voi valittaa

 puhelinlasku (Kuva: YLE)
Jos tekstiviestejä alkaa tulla, vaikka mitään palvelua ei tiedä tilanneensa, voi itsekin toimia.
Maksulliset tekstiviestit tulevat yleensä 17-alkuisista viihdepalvelunumeroista. Viestit voi lopettaa lähettämällä sanan STOP numeroon, josta viestejä tulee. Vastausviestiin ei saa kirjoittaa mitään muuta, vain pelkkä STOP-sana.

Viestien avaamatta jättämisestä tai tuhoamisesta ei ole mitään hyötyä. 17-alkuisista numeroita tulevista viesteistä maksu menee jo siinä vaiheessa, kun viesti kilahtaa puhelimeen.

Jos laskua on ehtinyt on ehtinyt syntyä, täytyy selvittää viestien lähettäjä. Sen saa selville omalta puhelinoperaattorilta. 17-alkuisten numeroiden haltijat löytyvät myös Viestintämarkkinaviraston internet-sivuilta.

Jos lasku on aiheeton, siitä pitää tehdä kirjallisen reklamaatio sekä puhelinoperaattorille että viestien lähettäjälle. Kiistanalaista laskun osaa ei tarvitse maksaa niin kauan kuin asian käsittely on kesken.
Jos tekstiviestipalvelua on kaupattu suomen kielellä, myös valituksen voi tehdä suomeksi.

Jos riitä ei valittamalla ratkea, asian voi vielä viedä Kuluttajariitalautakunnan tutkittavaksi.

Reklamaation tekemiseen löytyy lisäohjeita Mapelin internet-sivuilta, sekä Euroopan kuluttajakeskuksen nettisivuilta. Valituksen tekemiseen voi pyytää apua myös maistraateissa toimivilta kuluttajaneuvojilta. Valtakunnallinen neuvontanumero on 029 553 6901 .

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, Yle TV1

Päivitys 29.6.2015: Päivitetty valtakunnallinen kulujaneuvonnan palvelunumero.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.