Hyppää pääsisältöön

Neuvostoliiton jättipommi hätkähdytti maailmaa

Suurvaltojen kilpavarustelu huipentui 30. lokakuuta 1961, kun Neuvostoliitto räjäytti Novaja Zemljalla maailman suurimman ydinpommin. 50 megatonnin tehoinen ase vastasi neljää tuhatta Hiroshiman tuhonnutta atomipommia.

Neuvostoliiton ja USA:n suhteet kiristyivät vuosina 1960–1961 mm. U-2-vakoilulennon ja Berliinin kansainvälisoikeudellista asemaa koskevan riidan johdosta. Kriisin kuumenemista ydinsodaksi pidettiin täysin mahdollisena.

Neuvostojohtaja Nikita Hruštšov ilmoitti superpommista maailmalle jo etukäteen. Kömpelön ja epäkäytännöllisen tuhoaseen laukaisu olikin tarkoitettu ennen kaikkea osoittamaan itäisen suurvallan mahtia. "Tsar Bomba" ("pommien kuningas"), kuten sitä lännessä nimitettiin, oli alun perin suunniteltu peräti 100 megatonnin tehoiseksi.

Kahden johtavan suurvallan ydinkokeet olivat tätä ennen olleet pysähdyksissä vuoden 1958 jälkeen. Neuvostoliitto oli aloittanut uuden ydinkoesarjansa syyskuussa 1961 ja teki marraskuulle asti räjäytyksiä miltei päivittäin. Huhuja 50 Mt:n aseesta liikkui, ja kun venäläiset 23. lokakuuta räjäyttivät 12,5 megatonnin latauksen, sitä luultiin jo luvatuksi jättipommiksi.

Kommunistipuolueen keskuskomitea päätti Tsar Bomban laukaisusta 28.10.1961. Samana päivänä se päätti lähettää Suomelle nootin, jossa YYA-kumppani kutsuttiin sotilaallisiin neuvotteluihin Euroopan kiristyneen tilanteen vuoksi. Nootti luovutettiin pommin räjäytyspäivänä.

Andrei Saharovin työryhmän valmistama ydinase pudotettiin lentokoneesta 30. lokakuuta 1961. Se räjähti neljän kilometrin korkeudella kello 10.32 Suomen aikaa. Välähdys näkyi tuhannen kilometrin päähän, ja räjähdys jätti jälkeensä 60 kilometrin korkuisen sienipilven.

Maailmalla koe nostatti jyrkkiä vastalauseita ja mielenosoituksia. Näistä erikoisin oli yhden miehen ristisaatto Oslossa. Libanonilainen Edmont Khayat vastusti suurvaltojen ydinkokeita kantamalla isoa puuristiä, johon oli kaiverrettu englanniksi ja arabiaksi sana "ihmiskunta". Hän luovutti vetoomuksensa Iso-Britannian, USA:n ja Neuvostoliiton lähetystöille.

Radion ajankohtaisohjelmissa ydinkoeuutisia käsiteltiin järkkymättömän rauhallisen kuuloisesti. Tutkimuslaitosten edustajat rauhoittivat kuuntelijoita kertoen, että Suomi säästyi neuvostopommien suoralta ydinsaasteelta edullisen tuulitilanteen ansiosta. Radioaktiivinen laskeuma kiersi kertaalleen maapallon ennen kuin ehti Suomeen.

Säteilytilanteessa ei ollut mitään hälyttävää, ja "atomiräjäytyksillä" oli vähäinen vaikutus myös "luonnon suureen sääkoneeseen", kuten Ilmatieteellisen keskuslaitoksen edustaja S. N. Venho toteaa Tsar Bombasta puhuttaessa.

Ydinasekilpailu oli tietenkin molemminpuolista. USA oli aloittanut jo syyskuun puolivälissä 1961 oman koesarjansa Nevadassa ja jatkoi testejä keväällä 1962 Tyynellämerellä.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto