Hyppää pääsisältöön

Tietokoneet hyötykäytössä

"Tietokone on nopea idiootti ja ihminen sen rinnalla hidas nero. Saammeko me nyt tietokoneen ja ihmisen yhdistelmästä nopean neron vai hitaan idiootin", näin lennokkaasti pohdiskeltiin tietokoneen roolia vuonna 1984.

Tietokoneet alkoivat Suomessa levitä yritysten ja valtionhallinnon käyttöön 1960-luvulla. Ensimmäiset mikrotietokoneet lanseerattiin 1970-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä kotimikrojen määrä kasvoi jo kymmenillä tuhansilla.

Vaatimuksena toinen lukutaito -ohjelmassa käsiteltiin opetusministeriön tietokonepäällikkö Auvo Sarmannon johdolla tietokoneen käyttöä ja sen suomia mahdollisuuksia opetuksessa, tekniikassa, tieteessä ja taloudessa.

Tietokoneen käyttötaitoa nimitettiin ohjelmassa toiseksi lukutaidoksi. Tapiolan lukion oppilaat esittelevät, miten tietokone voi auttaa vaikkapa maantiedon opettelussa. Opiskelu tietokoneen avulla oli uutta ja jännittävää ja motivoi enemmän kuin kirjojen luku.

Tietokoneen suomia mahdollisuuksia matematiikan saralla esiteltäessä, tutustutaan Vaasan teknillisen oppilaitokseen sekä suurmuuntajatehtaaseen.

Tietokoneavusteinen opiskelu oli hitti myös teknisissä aineissa. Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa pohditaan, miten yhdistää insinöörin tietotaito ja tietokoneen tehokkuus.

Helsingin kauppiaitten kauppaoppilaitoksen oppilaiden johdolla tutustutaan tietokoneavusteiseen kirjanpitoon sekä tiedostojen ja tietopankkien käyttöön. Kone Oy:llä tarkastellaan tietokoneavusteista suunnittelua ja myyntiä.

Teksti: Heidi Sommar

Tietolaatikko

Ohjelma on kooste viisiosaisesta Vaatimuksena toinen lukutaito -sarjasta.
Ensimmäiset varsinaiset ohjelmoitavat tietokoneet rakennettiin 1940-luvulla ja niitä käytettiin muun muassa toisen maailmansodan aikaan salakirjoitusten murtamiseen, ohjusten ratojen laskentaan ja lentokonesuunnittelun lujuuslaskentoihin. (Lähde: Wikipedia)
Mikrotietokone tarkoittaa tietokonetta, jonka toiminta perustuu mikroprosessoriin, ja joka on kooltaan pienempi kuin minitietokone. Esimerkiksi henkilökohtaiset tietokoneet ovat mikrotietokoneita. (Lähde: Wikipedia)

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto