Hyppää pääsisältöön

Vanhusten lääkemurhista tuomittu hoitaja puolustautuu

Perushoitaja Aino Nykopp tuomittiin joulun alla 2010 elinkautiseen vankeuteen viidestä murhasta ja viidestä murhayrityksestä. Kyseessä oli Suomen rikoshistorian laajin sarjamurhajuttu.

Tuomion jälkeen vankilassa haastateltu perushoitaja aikoi valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Helsingin käräjäoikeuden joulukuussa 2010 langettaman tuomion mukaan hoitaja antoi myrkytystarkoituksessa lääkkeitä hoitamilleen vanhuksille ja yhdelle työkaverilleen vuosina 2004 - 2009. Käräjäoikeuden mukaan rikoksissa oli käytetty silmiinpistävän samanlaista kaavaa. Nykopp oli ollut paikalla aina joko ennen tai samaan aikaan, kun uhrit saivat vakavia myrkytysoireita. Useimmissa tapauksissa uhreista löytyi keskushermoa lamaannuttavia lääkkeitä, joita löytyi myös hoitajalta itseltään.

Selkeää motiivia vanhusten murhille ei löytynyt. Alkuvuodesta 2010 valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto arveli, että syynä voisi olla esimerkiksi kiinnostus uhrin omaisuuteen. Mielentilatutkimuksen mukaan Nykoppilla oli antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ja hän oli kyvykäs manipuloimaan valheellisella empaattisella käytöksellä.

Rikostoimittaja Tiina Salumäki tapasi tuomitun perushoitajan Hämeenlinnan vankilassa. Ennen tuomiota Nykopp oli ehtinyt istua tutkintovankeudessa jo puolitoista vuotta. Nykoppin yhteydenpito vanhaan perheeseensä oli katkennut, mutta hän oli avioitunut toisen vangin kanssa tutkintavankeutensa aikana.

Vankilassa tehdyssä haastattelussa Aino Nykopp arvioi, että hänellä hyvä suhde hoitamiinsa vanhuksiin. Myös ohjelmassa haastateltu 77-vuotias lääkemyrkytyksen uhri kertoo, että ensitapaamisella Nykopp vaikutti luotettavalta ja sympaattiselta. Muutaman viikon kuluttua kotihoidon alkamisen jälkeen vanhus oli saanut vakavan sairaskohtauksen. Nykopp oli soittanut tälle ambulanssin ja sairaalassa vanhus sai kuulla, että hoitaja väitti tämän yrittäneen itsemurhaa lääkkeillä. Lääkärin mukaan lääkemyrkytyksen uhri kävi kuoleman porteilla. Uhri kertoi pelkäävänsä hoitajaa edelleen niin paljon, että halusi esiintyä ohjelmassa nimettömänä.

Ohjelman teon aikaan Nykoppilla oli yhä oikeus harjoittaa ammattiaan. Valviran aikeena oli viedä Nykoppin hoitajanoikeudet väliaikaisesti.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto