Hyppää pääsisältöön

Vetypommien ydinlaskeuma huolestutti Suomessa

Neuvostoliitto teki syksyllä 1961 "atomipommikokeiluja" melkein päivittäin. Huolestuttava maailmanpoliittinen tilanne heijastui suomalaisen poronlihan kysyntään ja sääilmiöitä koskeviin ihmettelyihin.

Suomessa alettiin mitata radioaktiivisia laskeumia jo 1950-luvun lopulla, jolloin USA ja Neuvostoliitto suorittivat pitkiä ydinkokeiden sarjoja. Ydinkokeiden aiheuttama strontium- ja cesiumlaskeuma oli Suomessa suurimmillaan 1960-luvun alkuvuosina, joskaan ei vielä vaarallisen korkea.

Asia kelpasi tuolloin vielä pilankin aiheeksi. Aprillipäivänä 1959 teekkarit pysäköivät Helsingin keskustaan mittausauton, jossa kansalaiset saivat mukamas mittauttaa radioaktiivisen "tartuntansa" määrän.

Mittausajoneuvo oli varustettu asiallisilta näyttävin laittein ja välinein. Uutislähetyksen mukaan helsinkiläisiä kävi mittauksissa lukuisa joukko

Syksyllä 1961 Lapissa jatkettiin jo aiemmin aloitettuja poronkasvattajien säteilymittauksia. Tutkimuksia tehtiin ammetta muistuttavalla laitteella, jonka päällä liikkui mittauskiteen sisältävä lyijykuutio.

Lappi oli tärkeä mittausalue, koska vaaralliset cesium- ja strontiumjäämät säilyivät poikkeuksellisen pitkään porojen syömässä jäkälässä. Jukka Rislakin Paha sektori -kirjan (2010) mukaan poronlihan menekki romahtikin joksikin aikaa, kun muuan helsinkiläislehti kirjoitti sen korkeista radioaktiivisuuslukemista.

Tutkijoiden mukaan pitoisuudet kuitenkin alittivat selvästi turvarajat. Poroherkkujakin voitiin huoletta ostaa joulupöytään, vakuutti dosentti Jorma K. Miettinen.

Radioaktiivinen laskeuma huolestutti silti monia. Tiedonvälityksen yleislinjana oli, että viranomaisiin kannatti luottaa eikä syytä minkäänlaiseen paniikkiin ollut.

Säteilyfysiikan laitoksen johtaja Kauno Salimäki kommentoi säteilyvaarasta levinneitä "huhuja" ja lehtikirjoittelua syyskuussa 1961. Hän torjuu valvontalaitteiston ajanmukaisuuteen ja virallisiin tiedotuksiin kohdistuneen arvostelun asiantuntemattomana.

Salimäen ei-niin-lennokas, paperista luettu esitys ilmaisee sekin omalla tavallaan, että ainakaan valvontaviranomaisten keskuudessa ei vallinnut minkäänlainen kriisitunnelma. "Voidaan käydä levollisesti nukkumaan", hän rauhoittelee lopuksi kuulijoita.

Vanhentunutta säteilyvalvontakalustoa alettiin uusia väestönsuojeluviranomaisten vaatimuksesta. Säteilyhälyttimien käyttöönotosta eri paikkakunnilla uutisoitiin televisiossa.

Vuonna 1962 saatiin vielä kuulla ilahduttava uutinen. Suomalainen tutkija Kai Setälä oli kehittänyt menetelmän, jolla vaaralliset strontiumjäämät voitaisiin poistaa ihmisruumiista.

Professori Setälä oli poliitikko Alexander Stubbin isoisä ja monitoiminen tiedemies, joka 1960-luvun lopulla kehitti myös Antiscal-nimisen kaljulääkkeen. Hänen kollegansa Jorma Pätiälä totesi Setälän strontiumkeksinnön osoittavan maailmalle, että Suomi on "ihmiskunnan hyväntekijä ja rauhan puolustaja".


  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.