Hyppää pääsisältöön

Vetypommien ydinlaskeuma huolestutti Suomessa

Neuvostoliitto teki syksyllä 1961 "atomipommikokeiluja" melkein päivittäin. Huolestuttava maailmanpoliittinen tilanne heijastui suomalaisen poronlihan kysyntään ja sääilmiöitä koskeviin ihmettelyihin.

Suomessa alettiin mitata radioaktiivisia laskeumia jo 1950-luvun lopulla, jolloin USA ja Neuvostoliitto suorittivat pitkiä ydinkokeiden sarjoja. Ydinkokeiden aiheuttama strontium- ja cesiumlaskeuma oli Suomessa suurimmillaan 1960-luvun alkuvuosina, joskaan ei vielä vaarallisen korkea.

Asia kelpasi tuolloin vielä pilankin aiheeksi. Aprillipäivänä 1959 teekkarit pysäköivät Helsingin keskustaan mittausauton, jossa kansalaiset saivat mukamas mittauttaa radioaktiivisen "tartuntansa" määrän.

Mittausajoneuvo oli varustettu asiallisilta näyttävin laittein ja välinein. Uutislähetyksen mukaan helsinkiläisiä kävi mittauksissa lukuisa joukko

Syksyllä 1961 Lapissa jatkettiin jo aiemmin aloitettuja poronkasvattajien säteilymittauksia. Tutkimuksia tehtiin ammetta muistuttavalla laitteella, jonka päällä liikkui mittauskiteen sisältävä lyijykuutio.

Lappi oli tärkeä mittausalue, koska vaaralliset cesium- ja strontiumjäämät säilyivät poikkeuksellisen pitkään porojen syömässä jäkälässä. Jukka Rislakin Paha sektori -kirjan (2010) mukaan poronlihan menekki romahtikin joksikin aikaa, kun muuan helsinkiläislehti kirjoitti sen korkeista radioaktiivisuuslukemista.

Tutkijoiden mukaan pitoisuudet kuitenkin alittivat selvästi turvarajat. Poroherkkujakin voitiin huoletta ostaa joulupöytään, vakuutti dosentti Jorma K. Miettinen.

Radioaktiivinen laskeuma huolestutti silti monia. Tiedonvälityksen yleislinjana oli, että viranomaisiin kannatti luottaa eikä syytä minkäänlaiseen paniikkiin ollut.

Säteilyfysiikan laitoksen johtaja Kauno Salimäki kommentoi säteilyvaarasta levinneitä "huhuja" ja lehtikirjoittelua syyskuussa 1961. Hän torjuu valvontalaitteiston ajanmukaisuuteen ja virallisiin tiedotuksiin kohdistuneen arvostelun asiantuntemattomana.

Salimäen ei-niin-lennokas, paperista luettu esitys ilmaisee sekin omalla tavallaan, että ainakaan valvontaviranomaisten keskuudessa ei vallinnut minkäänlainen kriisitunnelma. "Voidaan käydä levollisesti nukkumaan", hän rauhoittelee lopuksi kuulijoita.

Vanhentunutta säteilyvalvontakalustoa alettiin uusia väestönsuojeluviranomaisten vaatimuksesta. Säteilyhälyttimien käyttöönotosta eri paikkakunnilla uutisoitiin televisiossa.

Vuonna 1962 saatiin vielä kuulla ilahduttava uutinen. Suomalainen tutkija Kai Setälä oli kehittänyt menetelmän, jolla vaaralliset strontiumjäämät voitaisiin poistaa ihmisruumiista.

Professori Setälä oli poliitikko Alexander Stubbin isoisä ja monitoiminen tiedemies, joka 1960-luvun lopulla kehitti myös Antiscal-nimisen kaljulääkkeen. Hänen kollegansa Jorma Pätiälä totesi Setälän strontiumkeksinnön osoittavan maailmalle, että Suomi on "ihmiskunnan hyväntekijä ja rauhan puolustaja".


Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto