Hyppää pääsisältöön

Arvausvaalit

Ääniä uurnassa enemmän kuin äänestäjiä! Tai joku kävi äänestyspaikalla turhaan, koska laskennassa äänilippuja oli vähemmän kuin vaaliluetteloon merkittyjä äänestäjiä. Eivätkä heitot suuntaan tai toiseen ole vain marginaalisia vaan täsmäämättömyys on kymmeniä ääniä.

Ja kuinka ongelma hoidetaankaan! Väkirikkaiden Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirin tarkastuslaskenta ”unohtaa” pulman vaikenemalla. Keski-Suomessa sentään yritetään saada äänet ja äänestäjät kohdalleen. Tuloksena on hassuja punakynäsynnytyksiä – Jyväskylän Janakassakin syntyi näin 24 byrokratialle elinkelpoista naisäänestäjää mutta ei yhtään miesäänestäjää. Mistähän sekin johtuu?

Oikeusministeriön vaalijohtajan mukaan heitot suuntaan jos toiseen ovat vähäisiä. Sitä paitsi tarkastuslaskijat voivat arvata, että syy liikaääniin tai puuttuviin lipukkeisiin on äänestäjien puutteellinen kirjaus äänestyspaikalla. Että siis ”arvata”! Onko meillä siis huhtikuussa jälleen arvausvaalit?

Lapsenusko suomalaisen vaalilaskennan erehtymättömyyteen ja pedanttiseen täsmällisyyteen on koetteilla. Vaaliasiakirjojen perusteella voi päätellä, että vaalipäivän toiminta ja ääntenlaskenta tähtää pelkästään summittaiseen noin-tulokseen. Ns. luoville ratkaisuille, vaalilain ja –ohjeiden oikaisuille tarjotaan toki mielellään yhtä syytä. Tietysti se on media. On näet niin kiire, koska media – ja suuri yleisö – haluaa tuloksen ennätysajassa. Mikään äänestysalue ei halua olla viimeinen tulosten julkistaja.

Siis kelvotonta virkamiestyötä virkavastuulla saa tehdä, jos on kiire!

Vaalipäivän käytännöt antavat myös teoreettisen mahdollisuuden vaalivilpin tekemiseen. Sujauttaako joku itse tekemiään vaalilippuja laskennan kaaoksessa pinon pohjalle? Vai nappaako vastustajan äänisaaliista liiat pois? Näyttöä ei tästä ole – pohdiskelu on ehkä enemmänkin akateemista. Joka tapauksessa se kertoo siitä, että suomalainen vaaliäänestäminen perustuu pitkälti luottamukseen – siihen yhteiseen lapsenuskoon.

Onko näillä epätarkkuuksilla sitten merkitystä vaalitulokseen? En osaa vastata, sillä tämän tutkimiseen eivät yhden toimituksen resurssit riitä. Toisaalta on toki aikoinaan tultu kansanedustajaksi jopa yhden äänen marginaalilla. Hyvää matkaa – ja ymmärtämystä, suomalainen vaalitarkkailija, kun matkustat kaukomaihin neuvomaan vierasmaalaisia äänestämään jämptisti ja laskemaan liput oikein. Ehkä sielläkin oli vain kiire, kun ääniä laskettiin luovasti

Toimittaja Ari Korvola