Hyppää pääsisältöön

Eduskunnan rahareikä: käsikirjoitus

MOT: Eduskunnan rahareikä

toimittaja Tero Koskinen
ensiläh. 24.1.2011 klo 20:00



MOT-tunnus

Juonto: Tämä on ensimmäinen kerta, kun median edustaja pääsee kuvaamaan valtavaa eduskuntatalon maanalaista työmaata. Vain harva tietää, että maan uumeniin louhitaan eduskunnan peruskorjauksen yhteydessä uutta tilaa. Tunneli kantaa työnimeä Vesper. Vesper tarkoittaa myös iltasoittoa. Tunnelin kustannukset lähentelevät jo sataa miljoonaa euroa. Vesper louhitaan, vaikka samaan aikaan julkiseen talouteen joudutaan tekemään ankaria säästöjä.

Otsikko: EDUSKUNNAN RAHAREIKÄ


Kalliotilojen rakentaminen on osa enimmäkseen maan päällä toteutettavaa eduskuntatalon peruskorjausta.

Tero Koskinen / MOT: "Kuinka paljon täs on tälläsiä rakennushistoriallisia tekijöitä, joita pitää huomioida?


Rainer Hindsberg: "Rakennussuojelu on osa tätä peruskorjausta joka huomioidaan kaikissa vaiheissa. Ja sehän sittenasettaa haasteita kaikille jotka on tässä mukana. Kaikkien täytyy ymmärtää, et tää on tällainen kohde ja pienikin listan palanen voi olla arvokas."



Juonto: Eduskunnan laatiman hankesuunnitelman mukaan keskeisin syy peruskorjaukselle on taloteknisten järjestelmien kunnostaminen ja uusiminen. Putket ja sähköt laitetaankin uusiksi mutta mukana on myös paljon muuta: rakenteiden vaurioita korjataan, rakennusta ajanmukaistetaan, turvallisuutta parannetaan. Tarkoitus on myös satsata ympäristönäkökohtiin, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Tilaa hankitaan lisää louhimalla sitä maan alle.


Valtiovarainministeriö julkaisi vastikään katsauksen julkisen talouden valinnoista 2010-luvulla. Sen mukaan julkisen talouden tasapaino on järkkynyt pahasti. Niinpä tulevalla vaalikaudella ei voi välttyä veronkorotuksilta. Lisäksi edessä on huomattavat leikkaukset. Joka vuosi kasaan pitäisi saada puolitoista miljardia euroa.

Sauli Niinistö: "Joudutaan tietysti miettimään niitä menojen karsintoja ja sitten niin kun puhetta on ollut veron korotuksia."


Edessä on siis kovat ajat. Poliitikoilta se edellyttää kovia ratkaisuja.

Bjarne Kallis: "Kun olen joskus sanonu, että pitää leikata, niin välittömästi tulee huuto, mistä leikataan? Ja, kyllä siinä otetaan tietenkin riski, jos ruvetaan luettelemaan. Mutta toisaalta puolueitten pitäisi sopia, että annetaan leikkauslistoja."


Juonto: Vaalit lähestyvät, mutta toistaiseksi puolueet eivät ole esittäneet leikkauslistojaan. Miltä leikkauslistat sitten tulevat näyttämään? VM nostaa raportissaan esiin OECD:n laskelmat joiden mukaan tehokkaimmin purisivat leikkaukset julkisen sektorin palkkoihin ja sosiaalietuuksiin. Rahaa nipistettäisiin tällöin mm. hoitoalan henkilöstön ja opettajien palkoista. Tehokkaita leikkauskohteita olisivat myös ansio- ja kansaneläkkeet ja muut sosiaaliturvaetuudet. Leikkuri voisi iskeä sosiaaliavustuksiin, kuten lapsilisään, pienten lasten hoidon tukeen, sotilasavustukseen, toimeentulotukeen, yleiseen asumistukeen, opinto- ja tutkimusavustukseen sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Se, mihin leikkuri lopulta osuu, on poliittinen valinta.

Grafiikka: Taulukko kustannusten kasvusta


Niukat ajat eivät näy eduskuntatalon remontissa. Alle neljä vuotta sitteen hankkeen kustannusarvio oli 102 miljoona. Silloin puhuttiin Suomen suurimmasta putkiremontista. Nyt kustannukset ovat tuplaantuneet. Hintaa rempalle on tulossa 200 miljoonaa.


Mihin eduskuntatalon remontin hintaa voisi sitten verrata? No, 200 tuhannella eurolla voitaisiin esimerkiksi pysäyttää Suomen rataverkon rapistuminen.

Grafiikka: Pikkuparlamentin kustannukset


Edellisten puhemiesten Riitta Uosukaisen ja Paavi Lipposen kaudella eduskunnan kylkeen rakennetiin Pikkuparlamentti. Vuonna 2004 valmistuneessa rakennuksessa on 17 000 neliömetriä uutta tilaa. Hintaa rakennukselle kertyi 42 miljoonaa euroa.

Grafiikka: Kolmen työmaan vertailu


Juonto: Niinistön kaudella puuhattua peruskorjausta voi verrata myös muihin kansallisesti tärkeisiin rakennushankkeisiin. Kansallisteatterin peruskorjaus valmistui pääosin vuonna 2002. Hinnaksi tuli 40 miljoona euroa. Paljon julkisuudessa puhuttanut uusi musiikkitalokin häviää eduskuntatalon remontille. Sen rakennusaikainen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Miksi eduskuntatalon remontti sitten maksaa 200 miljoonaa? Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner istuu peruskorjaus- ja tunnelihankkeen rakennustoimikunnassa.


Pirkko Ruohonen-Lerner: "Yksi syy tähän kustannusten nousuun on se, että on rakennettu tuolla maan alla kaikenlaisia tunneliverkostoja ja niitten louhinta on kallista. Samaten hissien louhinta on kallista."



Esitimme peruskorjausprojektista hankkimamme laskelmat ja asiakirjat rakentamistalouden asiantuntijalle, emeritusprofessori Jouko Kankaiselle.

Jouko Kankainen: "Tarpeen määrittäminen on ensimmäinen asia ja silloin kun mennään saneerattavaan kiinteistöön se edellyttää niinkun kuntotutkimusta ja se edellyttää myöskin niiden käyttäjien mukaan saamista miettimään mitä kaikkea tarvitaan. Se johtaa helposti toiveitten tynnyriin."


Eduskunnan rakennustoimikunta valmistelee esityksiä, mutta lopulliset päätökset projektissa tekee kansliatoimikunta. Sitä johtaa puhemies Sauli Niinistö. Niinistö siis tavallaan istuu toiveiden tynnyrin päällä.


Niinistö: "Maan alle tulee kaiken kaikkiaan nyt tilaa 28000 neliötä ja se on vähän suhteellinen, kuinka paljon siitä voidaan ajatella uutta olevan, koska meill on esimerkiksi Helsingin kaupungilta ollu vuokralla aikaisemmin tilaa, joka nyt lunastetaan eduskunnalle. Eli osin se on ollut se uusikin tila käytössä. Mutta runsain mitoin sitä tulee."


Tero Koskinen / MOT: "Ja hinta on lähes 70 miljoonaa?"


Niinistö: "Kyllä."


Tero Koskinen / MOT: "Onko se kaikki tila tarpeen?"


Niinistö: "Sitä tässä on useampaan kertaan käyty läpi rakennustoimikunnassa ja kansliatoimikunnassakin. Luulen, että se ajattelu, joka sitten on ikään kuin tässä ollut voitolla, on se, että tämä kokonaisuus, jossa me nyt olemme on 80 vuotta palvellut varsin hyvin. Mutta kun sitten lähdetään tekemään todellakin kokonaisremonttia ja kokonaisajattelua, niin se suuntautuu hyvin pitkälle tulevaisuuteen."


Kankainen: "Päätösten takana ei ole ollut aina kustannuksia, kustannuslaskelmia, olisiko se sitten vaikuttanut johonkin palikkaan joka jätetään pois tai ei, niin sitä on mahdoton sanoa ulkopuolisen."


Tero Koskinen / MOT: "Missä päin me nyt ollaan?"


Hindsberg: "No tässä kävellään kansanedustajan työhuonekerroksessa et täs on näitä molemmin puolin näitä työhuoneita ja tässäkin näkee että kovin on työt täällä kesken että nää on ihan täysin purettuja nää työhuoneet."


Tero Koskinen / MOT: "Muutama piuhakin roikkuu täällä."


Hindsberg: "Tosta näkyy vähän tuota sisäpihaa tuolta ikkunasta".


Tero Koskinen / MOT: "Joo, eli täällä käytännössä kaikki puretaan ja rakennetaan uudestaan."


Hindsberg: "Joo ihan alusta loppuun. Tässä on nyt tässä huoneessa semmonen jäähdytyspalkki tänne kattoon ja pikkuhiljaa ruvetaan sitten rakentamaan näitä kaikkia huoneen osia paikoilleen. Että tähän tulee uusi jäähdytysjärjestelmä. Ilmastointi, kaikki sähköt vedetään uusiksi ja ikkunat asennetaan uusina. Mä en osaa sanoo onks nää jo uusia ikkunoita vai tuleeko ne uudet myöhemmin."



Esitimme laskelmat myös kansanedustaja Bjarne Kallikselle. Kustannusten nousu oli hänelle yllätys.

Kallis: "En ole nähnyt tässä talossa sellaisia puutteita, että noin laajaan peruskorjaukseen olisi tarvinnut ryhtyä."


Puhelimella tavoittamamme rakennustoimikunnan jäsen kansanedustaja Eero Reijonen on siviiliammatiltaan rakennusmestari.

Tero Koskinen / MOT: "Peruskorjauksen kustannukset ovat muutamassa vuodessa nouseet 200:n miljoonaan? Kuinka tässä pääsi näin käymään?"


Eero Reijonen: "Osinhan siellä on tehty sellaisia muutoksia jotka eivät olleet alkuperäisessä suunnitelmassa. Tämä vaiheittain rakentaminen nostaa kyllä kustannuksia merkittävästi. Ja sitten vielä kun urakoitsiojat yleensä vaihtuu, niin siinä tulee nämä työmaan perustamiskustannukset aina uudelleen. Että kustannusten nousu on tietysti ollut aika kova."



Hindsberg: "Täs on yksi työhuone missä remontti on valmistunut. Ja tässä on nää kunnostetut huonekalut, eli nää puupinnat on laitettu, kunnostettu ja tämä taso on tullut uutena. Että tän verran tätä uutta laskutilaa tänne on saatu.
"

MOT: "Ja kuuluisa torkkupeittokin löytyy tuolta?"


Hindsberg: "Joo täs on, kansanedustajan työhuone siihen kuuluu kiinteästi sohva ja sen kanssa sitten torkkupeitto."


Kankainen: "Jos mä itse olisin tehny jotakin ni mä olisin kertonu asioista paljon enemmän julkisuudessa ja tuonut esille niitä asioita muun muassa jotka sieltä hankesuunnitelmasta löytyy, Elikkä sitä että otetaan vaikka esimerkiks nää, nää edustajien huoneet jotka on pieniä, siellä on huomattavasti enemmän rakennusosia, seiniä, pintoja, lattioita jotka joudutaan entisöimään, se tulee huomattavasti kalliimmaksi. Sitten tietysti voidaan kysyä että olisiko edustajat pystyneet elämään niissä vanhoissa huoneissa."


--


Kallis: "Edustajat eivät tiedä, enkä minäkään tiedä, mitä kaikkea sinne tulee. En ole asiaan niin hyvin perehtynyt, minusta tämä talo on palvellut minua äärettömän hyvin siitä lähtien, kun tähän taloon tulin, ei, en mä oo huomannu, että meillä ois ollu semmosta tarvetta ryhtyä näin laajoihin peruskorjauksiin, kuin on ryhdytty"


Ruohonen-Lerner: Näistä tunnelivaihtoehdoista mä esitin sitä halvinta vaihtoehtoa, että jos on pakko kerran tehdä se tunneli että nykyiset tunnelit eivät jonkun mielestä riitä, niin jos on pakko tehdä niin tehdään sitten sen halvimman mukaan. "


Reijonen: "Minulla on asiasta erilainen käsitys, siitä, mikä on halvin. Mehän olimme aika paljon riippuvaisia siitä, että mistä me yleensä saattiin se tunnelin sisäänmeno tehtyä. En yhdy tuohon näkemykseen, että me olis hylätty halvempi vaihtoehto."


Grafiikka: Tunnelin osuus


Suurin yksittäinen selittäjä peruskorjauksen kustannusten kasvulle on maan alle tehtävät tunnelit. 200:n miljoonan kustannuksista Vesper haukkaa 68 miljoonaa. Nousua peruskorjausmuistion kustannusarviosta vuodelta 2006 on 369%.


Kankainen: "Kustannuksia on arvioitu ilman hankeohjelmaa ja ilman hankeohjelmaa niinku arvioidaan ni sillon niinku kustannukset menee pieleen.
"


Juonto: Maan alla jo olevat väestönsuojatilat korjataan, mutta mitä uutta eduskunnan on tarkoitus sijoittaa maanalaisiin tiloihin? Uusi ajotunneli nappaa kakusta pienen osan, noin viisi miljoonaa euroa. Asiakirjoista käy ilmi, että lähes 70-miljoonan tunneliin sijoitetaan jätehuolto, varastotiloja, verstastiloja sekä logistiikkakeskus, johon kuuluu saapuva ja lähtevä posti, postitustoiminnat ja välivarastointi.


Nykyinen logistiikkakeskus työllistää kuusi henkeä. Keskus hoitaa myös virastopalveluja, kuten postin jakamista lokeroihin, laitteiden ylläpitoa ja yhteydenpidon valtioneuvostoon. Tämän nykyisen keskuksen kautta kulkee noin 90% talon logistiikasta. Ruuhkapiikkien aikaan tiloissa on joskus ahdasta. Isoin haaste ovat kopiopaperit, joiden käyttö ei ole vähentynyt viimeisen 10:n vuoden aikana. Haastavia ovat myös vessa- ja talouspaperi sekä isommat esitepainatukset. Kierrätyspaperit kerätään useista pisteistä. Jonkin verran kulkee myös siivoustarvikkeita ja ATK-laitteita.


Mutta millaisia ongelmia nykyisessä systeemissä on talon käyttäjien kannalta?

Kallis: "Minä en ole huomannu pienintäkään puutetta logistiikassa, se on palvellu ainakin edustajia, ja oletan, että myöskin virkamiehiä ihan kiitettävästi."

Ruohonen-Lerner: "Mä en oo koskaan törmännyt ongelmiin, että mun mielestä täällä kaikki on toiminut ihan erinomaisen hyvin."


Kaiken kaikkiaan homma näyttääkin pyörivän hyvin. Logistiikassa työskentelevien suurin murhe on vuodelta -78 peräisin oleva lastauslaituri, jota pitäisi parannella.

Kankainen: "Jokainen turha tila mitä mahollisesti rakennetaan on ylimääräinen kustannus."

Tero Koskinen / MOT: "Mihin eduskunta tarvitsee uusia logistiikkakeskuksen tiloja?"

Niinistö: "Valitettavasti näyttää siltä, että, kun 80 vuotta on aika pitkä aika. Nyt on tipottain ikään kuin pyritty pysymään myöskin ajan vaatimusten ja kasvaneitten tarpeitten tasalla ja logistiikka esimerkiksi nyt jätehuollon kohdalla on aika surkeassa jamassa tuolla pitkin pihoja. Niitä, sen vuoksi sekin toiminto siirretään kokonaan sitten toimimaan maan alla."


Maan päällä voi jo tutustua valmiisiin uusiin tiloihin. Uusi sisäänkäynti mahdollistaa esteettömän liikkumisen.

Tero Koskinen / MOT: "Eli tää on kaikki ihan uutta tilaa?"


Hindsberg: "Kaikki on ihan uutta tilaa, tässä meillä on uus sisäänkäynti.

Meillä käy vuosittain noin 40 000 ihmistä ja näin pystymme paremmin ottamaan vieraita täällä vastaan. Tää on myös esteetön tää sisäänkäynti eli jos henkilö tulee pyörätuolissa niin hän pääsee täällä katutasosta ihan tuonne hissille eduskuntatalon ylempiin kerroksiin asti."


Tero Koskinen / MOT: "Pystykö näppituntumalla sanomaan että mitä tän kustannus on ollu, tän osan?"


Hindsberg: "Nyt mä en muista tarkkaan mikä se oli mutta että se on näitten kahden kerrosten on kahden miljoonan luokkaa."


Entä ennen remonttia? Avautuivatko eduskunnan ovet silloin liikuntarajoitteisille vieraille?

Kallis: "kyllä minun luonani on käyny en sano runsaasti, mutta aika paljon pyörätuoliasiakkaita, vierailijoita ja aina olemme kyllä selviytyneet siitä,"

Tero Koskinen / MOT: "Kuinka eduskunta on tähän asti selvinnyt ilman esteetöntä sisäänkäyntiä?

Reijonen: "Kyllähän se on selvinyt tähänkin asti, mutta se on pitänyt sitten kiertää sieltä kirjaston kautta. Ja tottakai, eduskuntataloa kun rakennetaan, pitää myös voimassaolevia määräyksiä noudattaa."


Peruskorjausprojektin johtoryhmä valmistelee asioita osittain poliitikoista koostuvalle rakennustoimikunnalle. Ruohonen-Lerner ja Reijonen ovat toimikunnan jäseniä.


Tero Koskinen / MOT: "Onko homma siellä hanskassa?"


Ruohonen-Lerner: "Kustannusten osalta minusta se homma ei ole hanskassa. Kustannukset on karanneet käsistä."


Reijonen: "Enpä usko, että rakennustoimikunnassa. Onhan me keskusteluja käyty rakennustoimikunnassa. Onkohan Ruohonen-Lernerkään aivan kaikissa kokouksissa ollut mukana. Mutta se on toinen juttu. Kyllä me on käyty kriittistä keskustelua."


Kankainen: "Eduskuntahan ei tee muuta päätöstä kun budjettipäätökset, tässä hankkeessa Elikkä se on se kansliatoimikunta joka on tehnyt lopulliset päätökset siellä."


Ruohonen-Lerner on myös kansliatoimikunnan varajäsen. Sitä johtaa puhemies Niinistö.

Ruohonen-Lerner: "Kansliatoimikunnassa nämä on olleet oikeestaan ihan läpihuutojuttuja. Elikkä se tarkoittaa sitä että ei juurikaan keskustella, ett se on suunnilleen että isketään leima päälle että."


Parlamentin ollessa kyseessä myös istuntosalissa voidaan vaikuttaa asioihin.

Tero Koskinen / MOT: "Kuinka hyvin täällä eduskunnassa kansanedustajat ovat selvillä tän hankkeen laajuudesta ja esimerkiksi nyt näistä maanalaisista töistä?"


Kallis: "No, mä pelkään, että aika huonosti. Kyllähän budjetissa on mainittu, kuinka paljon on varattu tähän peruskorjaukseen, vajaa 200 tai on joka vuosi noussu, mutta nyt tämän vuoden budjetissa vajaa 200 miljoonaa. Mutta sitten, kun lähtee katsomaan, että mihin ne rahat menee, niin ainakin minulle on nyt kyllä yllätys, että maan alle menee niin paljon kuin menee."


Kankainen: "Tyypillinen julkishallinnon projekti, jossa mahollisimman vähän kerrotaan ulkopuolisille ja myöskin päätöksentekoon osallistuville. Jos kansanedustaja joutuu tekemään päätöksen lähinnä budjettimuistion perusteella, jossa on aika vähän tekstiä kuitenkin, niin se on hyvin vaikee silloin kansanedustajan ottaa kantaa siihen että onko se maanalainen tila tässä vaiheessa tarpeellinen vai ei."

Kankainen: "Mä pidän koko prosessin kaikkein suurimpana ongelmana sitä, että sisäinen tiedonkulku ja ulospäin suuntautunut tiedonkulku on erittäin heikosti hoidettu."


Ruohonen-Lerner: "No kyllähän tää on niin kuin tiedotettu tämä kokonaisuus, että rakennusprojekteja viedään eteenpäin ja onhan tuolla kyltit tuolla eduskuntatalon seinustalla myös tästä hankkeesta.Mmutta tarkemmat yksityiskohdat, ne on kyllä hyvin piilossa. Että mistä mistä nää kustannukset syntyy, niistä niistä ei kyllä ole erittelyjä."


Tero Koskinen / MOT: "Vastaako hankkeesta käyty julkinen keskustelu hankkeen merkittävyyttä?"


Kankainen: "Ei. Minusta siitä on puhuttu hyvin vähän, siitä on kerrottu että se pannaan remonttiin ja pantu huppu päälle ja sitten kerrottu että siellä on vähän kiviä lentäny autojen päälle jotka on rikkoontunu ja niin edelleen, siis keskustelu on ollut aika niinkun vaan tapahtumien toteamista."



Maanalaisella työmaalla louhitaan tässä vaiheessa vasta työtunnelia. Tunnelille voi myöhemmin olla käyttöä myös muille kuin eduskunnalle.

Tero Koskinen / MOT: "Onko tässä tunnelihankkeessa, ainakin jossain vaiheessa puhuttiin, että siin on synergiaa tän kylpylähankkeen kanssa, jota samaan aikaa tehdään Helsingin keskustaan? Onko siinä jonkunlaista yhteistyötä?"


Niinistö: "Siis tuon hotellin?"


Tero Koskinen / MOT: "Joo."


Niinistö: "Siitä ei ole ainakaan mitään sopimusta saatu aikaiseksi."


Tero Koskinen / MOT: "Onko neuvoteltu?"



Niinistö: "Jossain vaiheessa varmaan oli kysymys siitä, että voitaisko me kustannuksiamme säästää sillä tavalla. Mutta minkäänlaisia ratkaisuja siinä ei oo saatu aikaiseksi, oletan, Ruohonen-Lerner: Nämä eduskunnan edustajat tässä rakennusprojektissa niin he käyvät eri yhteistyökumppaneitten kanssa neuvotteluja siitä, että voidaanko mahdollisesti sitten näitä tunneliyhteyksiä käyttää yhdessä jonkun toisen toimijan kanssa.
"

Tero Koskinen / MOT: "Eli kenen?"


Ruohonen-Lerner: "No mahdollisesti SRV Viitosten kanssa jos SRV Viitoset toteuttaa kylpylän kylpylän tässä lähellä.."


Tero Koskinen / MOT: "Eli mahdollisesti SRV myös hyötyisi sitten tän tunnelin tekemisestä?"


Ruohonen-lerner: "Se riippuu aivan tästä hinnottelusta että miten myydään myydään tunnelin käyttöoikeuksia eteenpäin."


MOT: "Eli se jää nähtäväksi."


Ruohonen-Lerner: "Se jää nähtäväksi, niin.
"


Juonto: Pöytäkirjojen mukaan puhemies Niinistö on hankkeen kuluessa jäävännyt itsensä.


Niinistö: "Mä olen alun perin jäävännyt itseni kaikista niistä tarjouskilpailuista, joita on ollut muistaakseni kaksi. Joissa eräänä tarjoajana on ollut rakennusyhtiö, jonka suuri omistaja on ollut vaalitukijani.
"


Vaalitukijallaan Niinistö viittaa SRV:n suuromistajaan Ilpo Kokkilaan.

Vaikka remontiin nyt palaakin rahaa, on nykyinen puhemies kuuluisampi eduskunnan käyttömenoihin kohdistuneista leikkauksista. Ruohonen-Lernerin mukaan eduskunnan rahankäyttö ei ole ollut niin kitsasta kuin luullaan.

Ruohonen-Lerner: "Täällä viime kesänä korkeat virkamiehet saivat kovia palkankorotuksia. Ja sitten tämä peruskorjaushanke, Itse esitin esitin ennen joulua Sauli Niinistölle kysymyksen, että eikö voitaisi jarruttaa tätä peruskorjaushanketta sen takia, että Suomen taloustilanne on muuttunut täysin vuodesta 2007."


Tero Koskinen / MOT: "Mitä tää jarruttaminen olisi käytännössä tarkoittanut?"


Ruohonen-Lerner: "No voitais hyvin paljon supistaa, tehdään vaan pakolliset saneeraukset että jos jossain kohdassa pitää putket korjata niin korjataan ne."


Kallis: "Eduskunnan olisi kyllä jossakin vaiheessa pitäny panna toppia, niin, että se ois, ettei se olisi näin rajusti kasvanut."


Tero Koskinen / MOT: "On myös esitetty, että tässä taloustilanteessa olis syytä painaa tän projektin suhteen jarrua, mitä se tarkoittaa ja olisko se mahdollista?"

Niinistö: "Se on varmasti aivan mahdollista, siitä keskusteltiin kyllä viimeksi vain joitakin kuukausia sitten, jollonka kysymyksessä oli nimenomaan, että avataanko tuo alakerran työmaa. Siinä on kuitenkin tiettyä yhteenliittymistä tämän itse päärakennuksen remonttiin. Niiden tilojen pitäsi olla valmis ennen kuin päärakennukseen päästään käsiksi. Edelleen on olemassa se vaihtoehto, että tämän päärakennuksen, joka on kallein osa varmasti, sen korjausta voidaan kyllä siirtää jopa yli Suomen satavuotispäivien, mutta tällä hetkellä tavotteena on se, että, kun itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietetään, niin tämä talo olisi siihen mennessä kunnostettu."

Kallis: "kun on kireät ajat, niin, niin en olisi kyllä näin paljon rahaa tämän talon peruskorjaukseen pannu, kun huutava pula on monella muulla alalla. "


Ruohonen-Lerner: "Tää saneerausprojekti, se on viiden tähden laatua, voi sanoa. Rt kaikki tehdään viimeisen päälle. Niin hienosti, kun vaan voi tehdä."


---

Tero Koskinen / MOT: "Niin tässä on nää kuuluisat stuccoseinät?"


Hindsberg: "Konservaattori on käyny nää läpi ja dokumentoinu että missä tääl on on näitä pieniä halkeamia. Tottakai kaikki erikoispinnat, niitten konservointi on sellasia asioita, jotka maksaa jonkun verran."


Tero Koskinen / MOT:
"Ovatko nämä peruskorjaushankkeen kustannukset kohtuulliset tässä taloustilanteessa, tarvitaanko tätä kaikkea juuri nyt?"


Niinistö: "Niin kuin sanoin, niin sellanen kysymys varmasti esiintyi varmasti myös 1930, jolloin tämä rakennus on tehty."


"Kiinnittäisin kuitenkin huomiota, että sama eduskunta, sama kansliatoimikunta on todellakin aika tarkasti valvonut sitä, että käyttömenoissa on tehty se melkein 10 miljoonan vuotuissäästö, joka toistuu hamaan tulevaisuuteen asti. "


Lopputekstit.