Hyppää pääsisältöön

Monikielinen koulu

Monikielisyys kouluissa - rikkautta kaikille. Kuva: Yle

Maahanmuuttajaoppilaiden kanssa toimiminen on arkipäivää monissa Suomen kouluissa.

Katriina Rapatilla ja Helena Postilla on yhteensä vuosikymmenien kokemus maahanmuuttajaperheiden kanssa toimimisesta. Rapatti on Hakunila yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Posti Hakunilanrinteen koulun suomi toisena kielenä -opettaja. He ovat olleet etujoukoissa, kun suomalaisissa kouluissa on opeteltu tulemaan toimeen erilaisten ihmisten, kulttuurien ja kielien kanssa.

Hakunilan yläkoulun oppilaista noin 25 prosenttia on maahanmuuttajia ja koulussa puhutaan 10 - 20 eri kieltä. Katriina Rapatti muistuttaa, että eri kieltä puhuvia ei tule pitää ikuisina maahanmuuttajina:

- Iso osa lapsista on jo toisen polven maahanmuuttajia, Suomessa syntyneitä ja siten suomalaisia lapsia. Heille on jo itsestään selvää puhua suomea, koska kaveripiirit ovat suomalaisia.

Maahanmuuttajaoppilaille järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta kaksi tuntia viikossa. Tunnit ovat haastavia, sillä opetuksessa on mukana eritasoisia oppilaita - samalla tunnilla voi olla juuri valmistavalta luokalta tullut neljäsluokkalainen ja koko ikänsä Suomessa asunut kymmenvuotias.

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on rikas suomen kielen taito, kaksikulttuurisuus ja -kielisyys, kertovat Katriina Rapatti ja Helena Posti.

- Tavoitteena on se, että oppilas pystyy osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, käymään keskustelua ja myös kehittämään, viemään eteenpäin asioita.

Oppilaiden vanhempien kanssa kommunikointi sujuu useimmiten hyvin. Joskus on turvauduttava tulkin apuun. On tärkeää, että vanhemmat saavat hyvän kuvan suomalaisesta koulujärjestelmästä. Näin he osaavat suhtautua positiivisesti ja tukien lapsensa koulunkäyntiin.

Suomen opiskeluun kodeissa suhtaudutaan erittäin positiivisesti.

- Tämä asia on jo hyvin selkeä. On ymmärretty, että jos aikoo elää Suomessa ja haluaa opiskella ja menestyä niin suomen kieltä pitää osata.

Hakunilassa maahanmuuttajaoppilaiden ja -perheiden kanssa toimimisessa on jo pitkät perinteet, joten asiat sujuvat jo rutiinilla. Kulttuuritörmäyksiltä on viime vuosina pääosin vältytty: voidaan sanoa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on muodostunut selkeä käsitys siitä, että suomalaiseen kouluun kuuluvat tietyt asiat ja koulukin voi joustaa tiettyyn rajaan asti.

- Aimmin törmäyskurssilla olivat esimerkiksi uskonto, liikunta tai kuvaamataidon opetus. Tai se, että suomea on opiskeltava oman edun vuoksi.  


Rikas monikielisyys

Myös maahanmuuttajalasten monikielisyyttä pitäisi arvostaa entistä enemmän, sillä moni lapsi osaa todella harvinaista kieltä tai useaa kieltä.
Monikielisyyttä pidetään suurena rikkautena. Moni suomalainen perhe laittaa lapsensa kielikylpyyn tai kokonaan erikieliseen kouluun. Myös maahanmuuttajalasten monikielisyyttä pitäisi arvostaa entistä enemmän, sillä moni lapsi osaa todella harvinaista kieltä tai useaa kieltä.

- Kielellinen rikkaus jää monesti huomaamatta kun puhutaan maahanmuuttajista, sanoo opettaja Katriina Rapatti.

Suomi toisena kielenä -oppilailla on monesti paljon parempi taju kielen rakenteesta kuin suomea äidinkielenään puhuvilla: he ikään kuin näkevät kielen taakse.

Hakunilassa myös oppitunneilla kuullaan monenkielistä puhetta. Monikielisyydestä on hyötyä kaikille.

- Monikielisyys on tärkeä opetuksen voimavara ja rikkaus myös suomenkielisille lapsille. He saavat käsityksen siitä, millaisia muut kielet ovat ja kielitietoisuus kasvaa, painottaa Katriina Rapatti.

Monissa maahanmuuttajaperheissä puhutaan omaa äidinkieltä vanhempien kanssa, mutta lapset saattavat puhua keskenään suomea. Kouluissa välitunneilla saa myös puhua omaa, luontaisinta kieltään.

Kouluissa voidaan vaikuttaa paljolti siihen, että lapset voivat olla ylpeitä omista kielistään. Äidinkieli on tunnekieli, ja itsetunto rakentuu sen varaan. Oman kielen merkitys on tärkeä myös suomen kielen oppimisessa ja suomeen kotoutumisessa.

Opettajan asenne on tärkeä: lapset aistivat, suhtautuuko opettaja positiivisesti ja kunnioittavasti lasten omiin kieliin.

Suomi voi olla lapsellekin vaikea kieli oppia, varsinkin jos oma äidinkieli on kovin erilainen kuten vaikkapa kiina. Murheita tuo useimmiten vaikea sanasto ja suomen kielen taivuttaminen. Tärkeää on kuitenkin se, että lapsi otetaan mukaan yleisopetukseen vaikka kielitaito olisikin heikko. Asioiden oppimisen ei tulisi tyssätä kielen osaamiseen.

- Lapsi pystyy osallistumaan yleisopetukseen heikollakin kielitaidolla, tämä vaatii opettajilta vain hieman kekseliäisyyttä.

Monikielisen koulun arki on haastavaa opettajille. Katriina Rapatti jaksaa työssään muun muassa sikis, että hän kokee tekevänsä perustavan tason kehittämistyötä, jonka jäljet näkyvät kaukana tulevaisuudessa:

- Yhteiskunta on muuttumassa, suomen kieli on muuttumassa ja me muutumme niiden mukana.

Ihmisrakkaus ja humanistinen ajattelutapa määrittelee opettajan työtä:

- Vastuu pienistä lapsista on suuri, sanoo Helena Posti.


Vuorovaikutus on kielen kehityksen peruspilari

Lapsen kielellisen kehityksen tärkein peruspilari on vuorovaikutus: Kun lapsen kanssa puhutaan ja häneen suhtaudutaan vakavasti, lapsi oppii keskustelemisen taidon ja vuoron odottamisen.

- Perheen vuorovaikutustilanteet ovat niitä, joissa lapsi oppii kuinka toisten ihmisten kanssa ollaan, sanoo Katriina Rapatti.

- Vaikka aina korostetaan lukemisen merkitystä, itse näen, että vuorovaikutus on tärkein asia. Siinä nykynuorilla on eniten opittavaa. Me elämme niin hektisessä ajassa, jossa kaikki olisi saatava heti, että vuorovaikutustaidotkin ovat kadoksissa.



Opettajat Katriina Rapatti ja Helena Posti olivat Tiina Lundbergin vieraina Perheen ajassa. Kuuntele keskustelu!

Perheen aika kuullaan Yle Puheen Päiväntasaajassa joka torstai klo 14.03 alkaen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus