Hyppää pääsisältöön

Paluu Ithakaan

Kirjailija Paavo Rintala ja ohjaaja Eeli Aalto matkaavat junassa pohjoiseen, kohti Oulun Raksilaa, jossa molemmat asuivat sotavuosien aikana poikasina. Matkan aikana pohdiskellaan maailmaa, Oulua ja taiteilijan asemaa niissä molemmissa.

Miehet olivat noin viisikymppisiä, nähneet ja kokeneet sen verran, että heille oli tapahtunut sama kuin kaikille – oli noussut halu palata nuoruuden ja lapsuuden maisemiin. Kaikille sodan jalkoihin jääneille se vain ei ole ollut mahdollista.

Mitä maailmassa tapahtui heidän lapsuudessaan, mitä tapahtui heille? He olivat kokeneet sodan kauhut joutuessaan pakenemaan pommituksia. Oli pakko sopeutua evakkoina karuun pohjoiseen Ouluun. Kumpikaan ei tainnut siinä onnistua kovin hyvin.

”Meille jäi pysyväksi viha-rakkaus-suhde Ouluun. Oli asioita, joita emme koskaan antaneet anteeksi, mutta kaupunki Raksiloineen veti silti puoleensa. Paavo palasi viimeisissä romaaneissaan Ouluun. Minäkin, kun en voinut enää tehdä elokuvia, maalasin sata kuvaa Oulusta. Paavo sanoi niiden olevan kuin suoraan hänen unistaan."

"Paluu Ithakaan" tutkistelee taiteilijan mahdollisuuksia toimia sotien jälkeisessä Suomessa ja Oulussa. Ohjaaja-Eeli olisi halunnut kirjailija-Paavon kertovan matkan aikana itsestään, mutta asetelma kääntyikin toisin päin. "Jos yritin kääntää keskustelun häneen päin, hän teki nopean vastaliikkeen alkaen kertomaan minun vaiheistani." Niin Eeli sai kuulla Paavon kertovan hänen oman tarinansa ja pohtivan hänen taiteilijanlaatuaan.

Filmin lopussa kaksikko saapuu Raksilaan kuin Odysseus Ithakaan. Loppumatka taitetaan vuoden 1938 Chevroletilla, jonka Paavo on varta vasten vaatinut paikalle.

Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto