Hyppää pääsisältöön

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

Norjan ja Venäjän rajojen tuntumassa, ylhäällä Suomi-neidon päässä sijaitseva Vätsärin erämaa-alue on pysynyt poissa turismin jaloista. Vaikeakulkuinen, syrjäinen alue ei päästä lähelleen helposti.

Symbioosissa alueen kanssa on ikänsä asunut erakko Surnu-Pekka. Poromiehenä, kalastajana ja metsästäjänä itsensä elättänyt mies eli pitkään täydessä luontaistaloudessa. Pekan talolle ei edelleenkään tule sähköä eikä juoksevaa vettä.

"Kyllä sitä pärjää kun on kasvanut näihin maisemiin, ei ole ollut valmiit puurot nokan alla", naurahtaa Surnu-Pekka.

Teksti: Ida Karimaa

Tietolaatikko

Vätsärin erämaa-alue sijaitsee Suomen Ylä-Lapissa Inarin kunnassa Inarijärven itäpuolella
Vätsäri on osa suomalais-norjalais-venäläistä suojelualuekokonaisuutta Pasvik-Inari Trilateral Parkia
Vätsärin Natura-alue on perustettu 1991
Alueen pinta-ala on 1550 neliökilometriä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto