Hyppää pääsisältöön

Kalervo Palsa Kittilän Getsemanesta

Kalervo Palsan piskuisessa pihavajassa maalaamat rujot ja väkivaltaiset kuvat kuuluvat suomalaisen kuvataiteen hurjimpaan osaan. "Minun on pakko maalata himoani ja hulluuttani, etten tekisi mitään pahempaa", Palsa kirjoitti päiväkirjoissaan.

Pirkko Vallinojan vuonna 1992 tekemä dokumentti rakentuu Palsan päiväkirjojen ja teosten varaan. Päähenkilön ajatuksia tulkitsee Seppo Pääkkönen, ja musiikin elokuvaan on tehnyt Ippe Kätkä.

Huugo Kalervo Palsa syntyi vuonna 1947 köyhässä ja huonomaineisessa mökissä Kittilän kylässä Länsi-Lapissa. Hän koki itsensä jo varhain muista poikkeavaksi, ja ympäristö tuntui painostavalta.

Päiväkirjoissaan Palsa on kuvannut tukahduttavaa kouluaikaa ja paikallista ilmapiiriä, jota luonnehti "ahdistunut kyräily, kateus ja pysähtynyt epätoivo". Hänen surrealisminsukuisen tuotantonsa keskeisiä teemoja ovat hillittömät seksuaaliset ja väkivaltaiset fantasiat, päättäväisen alkoholismin synnyttämät houreet ja kaikkialla vaaniva kuolema. Samat tuskaiset aiheet hallitsevat sarjakuvia, joista ensimmäiset julkaistiin 1970-luvun alussa.

Palsa opiskeli 1970-luvulla Ateneumissa, mutta tunsi itsensä sielläkin ulkopuoliseksi ja erilaiseksi. Hän palasi Kittilään, Getsemaneksi nimeämäänsä ateljeemökkiin, jossa tuotti elämänsä aikana tuhansia töitä. Osa teoksista pääsi näytteille ja sai kritiikeissä jopa kiitosta, mutta ostava aikalaisyleisö piti hänen tuotoksiaan pornografisina, kuvottavina ja luotaantyöntävinä.

Vuonna 1986 Palsa matkusti New Yorkiin, jossa tunsi vihdoin tulevansa ymmärretyksi. Hän suunnitteli palaavansa sinne, mutta haave koskaan toteutunut: lokakuussa 1987 Palsa kuoli keuhkokuumeeseen vain 40-vuotiaana.

Getsemanen kohtalo

Kalervo Palsan Getsemane-ateljee oli yksi Yle Teeman Suojele minua -sarjan suojelukohteista. Ote 4.2.2011 lähetetyn jakson esittelystä: "Getsemane oli ja on nimeltään vuonna 1987 kuolleen kittiläläisen omaperäisen taiteilijan Kalervo Palsan pieni ateljee, joka on Palsan kotimökin pihassa. Tämä mökki säilyi kuin ihmeen kaupalla saksalaisten tulitikkuleikeiltä, ja itse asiassa Kittilässä tulelta säilyi vain kaksi rakennusta: kirkko ja Kenttälän sisarusten kioskiksi kutsuttu pieni mökki. Tähän mökkiin vuonna 1947 syntyi Hilja Kenttälän nuorimmaiseksi lapseksi Kalervo Palsa. Pihapiirillä oli huono maine, sillä sinne majoitettiin pohjoisen kulkumiehiä, juotiin ja myytiin viinaa, tapeltiin ja tehtiin niin sanotusti huorin. Vanhempana Palsa muutti pihapiirissä sijaitsevaan 15 neliömetrin kokoiseen, jäterimoista kulkumiehien majapaikaksi rakennettuun vajaan, jonka hän nimesi komeasti Getsemaneksi. Tässä vajassa Palsa eli ja työskenteli suurimman osan aikuista elämäänsä, maalasi vimmaisesti tuhansia ja tuhansia töitä, ja jonka ovelle sitten pakkaseen kuoli. Palsan kotimökki ja ateljee ovat olleet taiteilijan kuolemasta lähtien tyhjillään ja rapistuneet hoidon ja ylläpidon puutteessa pikkuhiljaa. Kunnalla ei ole ollut joko halua tai rahaa sijoittaa Getsemanen peruskunnostukseen, ja asiaa on vielä mutkistanut se että Palsan pihan rakennukset ovat yksityisessä omistuksessa. Yksittäisiä pyhiinvaeltajia Palsan mökillä silti riittää, ehkä hieman erilaisia kuin ne jotka käyvät ihastelemassa saman kunnan alueella olevaan hieman toisenlaista taiteilijakotia Särestöniemeä... Talon suojelun puolestapuuhaaja Getsemania – Kalervo Palsan ystävät -yhdistys on nyt kuitenkin saanut Kulttuurirahastolta kohtuullisen rahasumman, jolla voidaan tehdä välttämättömimmät korjaustyöt Getsemanen säilyttämiseksi." Palsa-museo avattiin yleisölle kesäkuussa 2013. Taiteilijan kotitalon ja Getsemane-ateljeen kunnosti ja entisöi Kauko Sorjosen säätiö.

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.