Hyppää pääsisältöön

Kartanokeitoksia Retulansaaren Ylikartanossa

Hämäläinen talonpoikaissuku on asuttanut 200 vuotta Retulansaaren Ylikartanoa Hattulassa, Vanajaveden rannalla. Talonpoikaiskartano on tunnettu tekstiileistään ja kotimuseostaan.

Retulansaari on vanhaa hämäläisasutuksen seutua. Saareen johtava pengertie on rakennettu 1900-luvun taitteessa. Tienvarren rinteessä on rautamakautinen muinaismuistokalmisto, jossa on satakunta hautaa ja toistakymmentä uhrikiveä.

Muinoin Retulassa oli kuninkaankartano, jota sittemmin hallitsivat aateliset ja virkamiessuvut. Isojaossa 1816 kartano jaettiin kolmeksi tilaksi ja Retulansaarelle muutti talonpoikaista viljelijäsukua Sääksmäeltä.

Retulansaaren Ylikartano on esimerkki hämäläisestä talonpoikaiskartanosta, jossa on pidetty yllä niin perinteitä kuin valistusta. Taloa ovat pitäneet maisterissisarukset Talvikki ja Valvatti Vaulo ja näiden kasvattitytär Raija Vaulo.

Maisteri Valvatti Vaulo tuntee historian ja museon työkalut. Kartanossa on pidetty yllä vanhaa ja perinteistä ja se, mitä ei ole voitu säilyttää asunnossa, on huolellisesti koottu pikkumuseoksi.

Tytär Raija Vaulo esittelee kolmen naissukupolven tekstiilitöitä. Kirjontamalleja on haettu 1800-luvulla Tampereelta ja Hämeenlinnasta saksalaisista mallilehdistä. Eurooppalainen naiskultturi on aikaisin yltänyt siis Hämeen perillekin. Kartanon komeroista löytyy kodintekstiilien lisäksi myös 1800-luvun alun näyttäviä vaatteita.

Vanhan perheystävän talousopettaja Marja Kupilan johdolla laitetaan lounaaksi pinaattilettuja, uunikuhaa ja talkkunaviiliä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto