Hyppää pääsisältöön

Kartanokeitoksia Retulansaaren Ylikartanossa

Hämäläinen talonpoikaissuku on asuttanut 200 vuotta Retulansaaren Ylikartanoa Hattulassa, Vanajaveden rannalla. Talonpoikaiskartano on tunnettu tekstiileistään ja kotimuseostaan.

Retulansaari on vanhaa hämäläisasutuksen seutua. Saareen johtava pengertie on rakennettu 1900-luvun taitteessa. Tienvarren rinteessä on rautamakautinen muinaismuistokalmisto, jossa on satakunta hautaa ja toistakymmentä uhrikiveä.

Muinoin Retulassa oli kuninkaankartano, jota sittemmin hallitsivat aateliset ja virkamiessuvut. Isojaossa 1816 kartano jaettiin kolmeksi tilaksi ja Retulansaarelle muutti talonpoikaista viljelijäsukua Sääksmäeltä.

Retulansaaren Ylikartano on esimerkki hämäläisestä talonpoikaiskartanosta, jossa on pidetty yllä niin perinteitä kuin valistusta. Taloa ovat pitäneet maisterissisarukset Talvikki ja Valvatti Vaulo ja näiden kasvattitytär Raija Vaulo.

Maisteri Valvatti Vaulo tuntee historian ja museon työkalut. Kartanossa on pidetty yllä vanhaa ja perinteistä ja se, mitä ei ole voitu säilyttää asunnossa, on huolellisesti koottu pikkumuseoksi.

Tytär Raija Vaulo esittelee kolmen naissukupolven tekstiilitöitä. Kirjontamalleja on haettu 1800-luvulla Tampereelta ja Hämeenlinnasta saksalaisista mallilehdistä. Eurooppalainen naiskultturi on aikaisin yltänyt siis Hämeen perillekin. Kartanon komeroista löytyy kodintekstiilien lisäksi myös 1800-luvun alun näyttäviä vaatteita.

Vanhan perheystävän talousopettaja Marja Kupilan johdolla laitetaan lounaaksi pinaattilettuja, uunikuhaa ja talkkunaviiliä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto