Hyppää pääsisältöön

Kasvissyönti jakaa mielipiteet

Kasvissyöntiä puolustetaan usein ekologisuuden, eettisyyden sekä terveellisyyden nimissä. Suomeen vegetarismi levisi 1900-luvulla terveysliikkeen vaikutuksesta.

1930-luvulla kasvissyönnin suurin puolestapuhuja Suomessa oli kirjailija ja terveysfilosofi Are Waerland. Englannista vaikutteensa saanut Waerland oli laktovegetaristi ja hänen ravitsemusoppinsa perustui ensisijaisesti terveydellisille syille.

Vegatarismin suosio kääntyi länsimaissa uuteen nousuun 1960-luvun lopulla, osittain populaarikulttuurin ja itämaisista uskonnoista kiinnostumisen myötä. Tuolloin vegataristiksi ryhtymisen pääsyynä olivat usein eettiset seikat.

Suomessa kasvisravintola oli vielä pitkään harvinaisuus. Helsingissä toimi ainakin 1950-luvulla ravintola Vegeta. 1960-luvulla rouva Makkosen Kasvisbaari oli Helsingin ainoa kasvisravintola.

Vuonna 1974 Helsinkiin perustettiin ravintola Kasvis, joka osaltaan vaikutti myös vihreän liikkeen syntyyn kooten yhteen samanhenkisiä ihmisiä. Perustajien joukossa olivat muun muassa myöhemmin poliitikkona tunnettu Heidi Hautala sekä taiteilija J.O. Mallander. Sittemmin kasvisravintolat ovat levinneet muuallekin Suomeen ja tavallisetkin ravintolat tarjoavat kasvisvaihtoehtoja.

Ekoisti-ohjelmassa käsiteltiin vuonna 1998 kasvissyönnin motiiveja ja vaikutuksia. Itsensä kasvisruualla tervehdyttänyt eläkeläinen Pekka Heinänen sekä vegaanikokki Simo Ruottinen puhuvat kasvissyönnin puolesta, kun taas toimittaja Juha Kuisma kyseenalaistaa koko touhun, ja pitää sitä kuolemaa vieroksuvan kulttuurin sivutuotteena.

Lähteet: Wikipedia, Vegaaniliitto, Heidi Hautalan blogi.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto