Hyppää pääsisältöön

Kasvissyönti jakaa mielipiteet

Kasvissyöntiä puolustetaan usein ekologisuuden, eettisyyden sekä terveellisyyden nimissä. Suomeen vegetarismi levisi 1900-luvulla terveysliikkeen vaikutuksesta.

1930-luvulla kasvissyönnin suurin puolestapuhuja Suomessa oli kirjailija ja terveysfilosofi Are Waerland. Englannista vaikutteensa saanut Waerland oli laktovegetaristi ja hänen ravitsemusoppinsa perustui ensisijaisesti terveydellisille syille.

Vegatarismin suosio kääntyi länsimaissa uuteen nousuun 1960-luvun lopulla, osittain populaarikulttuurin ja itämaisista uskonnoista kiinnostumisen myötä. Tuolloin vegataristiksi ryhtymisen pääsyynä olivat usein eettiset seikat.

Suomessa kasvisravintola oli vielä pitkään harvinaisuus. Helsingissä toimi ainakin 1950-luvulla ravintola Vegeta. 1960-luvulla rouva Makkosen Kasvisbaari oli Helsingin ainoa kasvisravintola.

Vuonna 1974 Helsinkiin perustettiin ravintola Kasvis, joka osaltaan vaikutti myös vihreän liikkeen syntyyn kooten yhteen samanhenkisiä ihmisiä. Perustajien joukossa olivat muun muassa myöhemmin poliitikkona tunnettu Heidi Hautala sekä taiteilija J.O. Mallander. Sittemmin kasvisravintolat ovat levinneet muuallekin Suomeen ja tavallisetkin ravintolat tarjoavat kasvisvaihtoehtoja.

Ekoisti-ohjelmassa käsiteltiin vuonna 1998 kasvissyönnin motiiveja ja vaikutuksia. Itsensä kasvisruualla tervehdyttänyt eläkeläinen Pekka Heinänen sekä vegaanikokki Simo Ruottinen puhuvat kasvissyönnin puolesta, kun taas toimittaja Juha Kuisma kyseenalaistaa koko touhun, ja pitää sitä kuolemaa vieroksuvan kulttuurin sivutuotteena.

Lähteet: Wikipedia, Vegaaniliitto, Heidi Hautalan blogi.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto