Aiheuttaako ongelmaisuus asunnottomuutta vai asunnottomuus ongelmia? Suomessa oli vuonna 2000 yli 10 000 koditonta, joista reilu puolet eli pääkaupunkiseudulla. Valtaosa kodittomista on yksinäisiä miehiä, mutta asunnottomuus koskettaa myös esimerkiksi perheitä.
Asunnottomuusongelmat keskittyvät kasvukeskuksiin, ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle.
"Asunnottomuus on suuri taloudellinen, mutta ennen kaikkea henkinen tappio Suomen yhteiskunnalle", toteaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n Asukki-lehden toimittaja Anzu Saajos.
Silminnäkijän raportti vuodelta 2000 vie keskelle Helsingin asunnottomien korutonta arkea. Oppaana toimii elämää yömajoissa itsekin nähnyt Saajos. Hänen kanssaan kierroksella ovat asuntoministeri Suvi-Anne Siimes ja piispa Eero Huovinen.
Kodittomien arkeen tutustuttuaan asuntoministeri toteaa, ettei hän kestäisi asuntoloissa selvin päin. Suojissa yöt kuluvatkin usein juopotellen ja tapellen. Hygieniatilanne on niissä monesti surkea.
Stadin 900 asuntolapaikkaa ovat silti jatkuvasti täynnä. Niissä kuullaan karuimmat kertomukset kodittomuudesta.
Teksti: Ida Karimaa
Tietolaatikko
Vuoden 2000 jälkeen asunnottomuus laski tasaisesti ja vuonna 2006 asunnottomien määrä oli alle 7500 koko maassa
Vuonna 2007 asunnottomuus kääntyi jälleen nousuun ja vuoteen 2009 mennessä kodittomia oli lähemmäs 8500.
2010-luvulla asunnottomuus on vähentynyt melko tasaisesti ja vuonna 2019 asunnottomia oli 5500.
Lisätietoja ja tilastoja asumisen rahoittamis- ja kehityskeskus ARA:n sivuilla.
