Pekka Puupää oli Esa Pakarisen tunnetuin elokuvahahmo. Puupää-elokuvat antoivat leiman kokonaiselle vuosikymmenelle: niitä tehtailtiin vuosina 1953-1960 peräti kolmetoista kappaletta.
Tietolaatikko
Pekka Puupää. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa. Tunnussävelmä samannimisestä elokuvasta. Esa Pakarinen levytti kappaleen vuonna 1952.
Puupää-filmit perustuivat sarjakuvapiirtäjä Ola Fogelbergin 1920-luvulla luomiin suosittuihin henkilöhahmoihin.
Sarjakuvien Savikylän sijasta seikkailut tapahtuivat Helsingissä. Filmeissä Pekan kaveri, Masa Niemen esittämä Pätkä nousi vähintään ystävänsä veroiseksi tähdeksi, jonka omalaatuiset sananlaskut ja poskettomat lohkaisut jäivät pysyväksi osaksi katsojasukupolven käyttökieltä.
Pekan vaimoa, ikimuistoista pirttihirmua nimeltä Justiina, näytteli Siiri Angerkoski. Pääparina olivat kuitenkin Pekka ja Pätkä, joiden mukaan useimmat elokuvat nimettiinkin. Sarjan myötä pääparivaljakon vastavoimaksi nousi kiukkuinen talonmies Pikkarainen (Armas Jokio).
Ensimmäisen filmin, vuonna 1953 valmistuneen "Pekka Puupään", ohjasi Ville Salminen, joka ei kuitenkaan jatkossa halunnut leimautua Puupää-farssien tekijäksi. Pääosan muista sarjan osista teki Armand Lohikoski, joka myös laati käsikirjoituksia Reino Helismaan kanssa.
Elokuvat tehtiin nopeasti ja halvalla, mutta niihin onnistuttiin silti sisällyttämään joukko hurmaavia älyttömyyksiä ja kuolemattomia neronleimauksia.
Aikakauden kriitikoilta filmit saivat melko hyytävän vastaanoton. Yleisöä niille kuitenkin riitti sekä omana aikanaan että myöhemmin. Vielä 1970-luvulla niitä kävi katsomassa yli 700 000 henkeä. Jälkisuosio liittyy varmasti myös nostalgiaan: jo filmien tarjoama kuva 1950-luvun Helsingistä ja Suomesta on hyvä syy katsoa niitä.
Teksti: Jukka Lindfors
Katso myös
- Wikipedia: Pekka Puupää (fi.wikipedia.org)