Hyppää pääsisältöön

Pekka Puupää

Pekka Puupää oli Esa Pakarisen tunnetuin elokuvahahmo. Puupää-elokuvat antoivat leiman kokonaiselle vuosikymmenelle: niitä tehtailtiin vuosina 1953-1960 peräti kolmetoista kappaletta.

Tietolaatikko

Pekka Puupää. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa. Tunnussävelmä samannimisestä elokuvasta. Esa Pakarinen levytti kappaleen vuonna 1952.

Puupää-filmit perustuivat sarjakuvapiirtäjä Ola Fogelbergin 1920-luvulla luomiin suosittuihin henkilöhahmoihin.

Sarjakuvien Savikylän sijasta seikkailut tapahtuivat Helsingissä. Filmeissä Pekan kaveri, Masa Niemen esittämä Pätkä nousi vähintään ystävänsä veroiseksi tähdeksi, jonka omalaatuiset sananlaskut ja poskettomat lohkaisut jäivät pysyväksi osaksi katsojasukupolven käyttökieltä.

Pekan vaimoa, ikimuistoista pirttihirmua nimeltä Justiina, näytteli Siiri Angerkoski. Pääparina olivat kuitenkin Pekka ja Pätkä, joiden mukaan useimmat elokuvat nimettiinkin. Sarjan myötä pääparivaljakon vastavoimaksi nousi kiukkuinen talonmies Pikkarainen (Armas Jokio).

Ensimmäisen filmin, vuonna 1953 valmistuneen "Pekka Puupään", ohjasi Ville Salminen, joka ei kuitenkaan jatkossa halunnut leimautua Puupää-farssien tekijäksi. Pääosan muista sarjan osista teki Armand Lohikoski, joka myös laati käsikirjoituksia Reino Helismaan kanssa.

Elokuvat tehtiin nopeasti ja halvalla, mutta niihin onnistuttiin silti sisällyttämään joukko hurmaavia älyttömyyksiä ja kuolemattomia neronleimauksia.

Aikakauden kriitikoilta filmit saivat melko hyytävän vastaanoton. Yleisöä niille kuitenkin riitti sekä omana aikanaan että myöhemmin. Vielä 1970-luvulla niitä kävi katsomassa yli 700 000 henkeä. Jälkisuosio liittyy varmasti myös nostalgiaan: jo filmien tarjoama kuva 1950-luvun Helsingistä ja Suomesta on hyvä syy katsoa niitä.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto