Hyppää pääsisältöön

Severi Suhosen jenkka ja muita seikkailuja

Severi Suhonen, hampaaton hanuristi Ala-Tölviöstä, oli Esa Pakarisen kestävin henkilöhahmo. Severi teki Esan kera keikkaa aina sotienjälkeisistä vuosista pitkälle 1980-luvulle asti.

Tietolaatikko

Severi Suhosen jenkka. Säv. Esa Pakarinen, san. Reino Helismaa. Esa Pakarinen levytti kappaleen vuonna 1951.
Severi Suhonen savotalla. Säv. Esa Pakarinen, san. Reino Helismaa. Esa Pakarinen levytti kappaleen vuonna 1966.
Severi Suhonen renkinä. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa. Esa Pakarinen levytti kappaleen vuonna 1962.

Pussihousuineen ja hapsottavine kuontaloineen Severi jatkaa kuplettiperinteestä tuttujen yksinkertaisten renkipoikien ja peräkylän äijien perinnettä. Näennäisestä pöljyydestään huolimatta Severissä on aimo annos salaviisautta, ja hän on esimerkiksi kehittänyt työnvieroksunnan suoranaiseksi taiteeksi. Suhonen on monessakin mielessä Uuno Turhapuron edeltäjä.

"Severi syntyi nälästä", Pakarinen totesi haastatteluissaan. "Minusta ei tullut hanuristia, joten Severi sai hankkia leivän."

Ajatus Severin hampaattomasta hahmosta pälkähti Pakarisen mieleen jo välirauhan aikaan hänen pelleillessään mukana Kiven Kihlaus-näytelmässä. Julkisuuteen Severi astui SAK:n ohjelmakiertueilla 1940-luvun lopussa.

Myös ensimmäinen levytyksensä Pakarinen teki Severi Suhosena. Hölmölän häät ja Rovaniemen markkinoilla -filmissäkin soinut Severi Suhosen jenkka julkaistiin vuonna 1951.

Sen jälkeen Ala-Tölviön oma poika seikkaili levyillä milloin renkinä, tukkilaisena, taiteilijana, Amerikan-kävijänä tai kiertokoulun opettajana. Kaikkein ylimmäksi tässä maailmassa hän taisi päästä levyllä Severi Suhonen astronauttina.

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto