Hyppää pääsisältöön

Käpytikka, metsän perustikka

Käpytikka puussa
Kuva: Raine Martikainen Käpytikka puussa Kuva: Raine Martikainen kolopesijät,linnut,tikkalinnut,Käpytikka

Käpytikka on Suomen yleisin tikkalaji. Sitä tavataan lähes koko maassa tunturialueita lukuunottamatta. Laji myös talvehtii Suomessa. Koiraalla on niskassa punainen laikku, kun taas naaraan koko päälaki on musta.

Tietolaatikko

Käpytikka (Dendrocopos major)

  • Heimo: tikat
  • Lahko: tikkalinnut
  • Pituus: 23–25 cm
  • Paino: 75–100 g

Parhaiten käpytikka viihtyy valoisissa lehti- ja sekametsissä, mutta se ei ole kovin vaatelias asuinpaikan suhteen. Se hakkaa haapaan tai muuhun lehtipuuhun uuden pesäkolon joka vuosi. Äänekäs pärinä ja rummutus puun latvassa tai sähkötolpan päässä kertoo käpytikan reviiristä, jota se puolustaa talvellakin turvatakseen riittävän ravinnon saannin.

Käpytikka on paikkalintu

Käpytikka on pääasiassa paikkalintu. Jos talviravintoa ei ole riittävästi saatavilla, se kuitenkin joutuu vaeltamaan ruuan perässä. Kesällä käpytikan ravintoa ovat hyönteiset toukkineen. Varsinkin lahopuista se löytää paljon syötävää. Joskus se käy ryöstämässä pikkulintujen pesistä munia ja poikasia ruuakseen. Talvella käpytikka syö erityisesti kuusen ja männyn siemeniä kävyistä, mutta se tulee myös hakemaan rasvaa ja pähkinöitä lintulaudoilta. Käpytikan "talvipajan" huomaa hangelle kertyneestä kaluttujen käpyjen kasasta.

Käpytikka ruokailee. Kuva: Raine Martikainen

Käpytikka ruokailee. Kuva: Raine MartikainenKäpytikka ruokailee. Kuva: Raine Martikainen
Käpytikkakoiraalla on punainen niskatäplä. Kuva: Raine Martikainen

Käpytikkakoiraalla on punainen niskatäplä. Kuva: Raine MartikainenKäpytikkakoiraalla on punainen niskatäplä. Kuva: Raine Martikainen

Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.