Hyppää pääsisältöön

Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?

Suomi tuli Saamenmaahan -elokuva nosti keskusteluun kipeän aiheen saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. A-studion toimittaja Katri Makkonen haastattelee ensi-iltatunnelmissa pakkosuomalaistaneen koulun käyneitä saamelaisia.

Tammikuussa 2011 ensi-iltansa saanut dokumentti kertoo ensi kertaa julkisesti saamelaislasten asuntola- ja koulukokemuksista.

Anja Aholan ohjaaman elokuvan päähenkilö Kirsti Länsman puhuu kokonaisten sukupolvien äänellä kertoessaan kuinka sotien jälkeen koululaitos yritti tehdä saamelaisista suomalaisia. Länsmanin koulutaival alkoi 1970-luvun alussa.

Oma kieli, koti ja kulttuuri jäivät, kun ekaluokkalaiset muuttivat asuntolaan ja alkoivat ummikkona käydä suomalaista koulua.

Koululainen saattoi saada korvilleen, jos erehtyi puhumaan saamea. Kovan koulun vuoksi moni päätyi hylkäämään äidinkielensä. Koulutus toi toki mukanaan myös uusia mahdollisuuksia, mutta samalla saamen kielet ja kulttuuri alkoivat kuihtua.

Suomalaistamisen aikaa ja asuntolakokemuksia on käsitelty julkisesti vähän. Monelle auntolassa eläneelle aihe on niin arka, ettei siitä haluta puhua edes muiden saman kokeneiden kanssa.

Suomi tuli Saamenmaanhan -elokuvan päähenkilö Kirsti Länsman muistelee, miten puhuttiin "likaista lappalaisista". Saamelaislasten karvakenkiä halveksuttiin ja lasten haluttiin solautuvan pukeutumisellaankin muiden joukkoon.

2000-luvulla karvakenkiä näkyy taas lapsilla ja aikuisilla ja saamen kieliä puhutaan päiväkodeissa. Kielikylpytarhassa elvytetään erittäin uhanalaisen Inarin saamen kieltä, jonka puhujia on vain joitain satoja.

Aikoinaan saamelaisten suomalaistamiseen syyllistyi myös kirkko, joka tunnustaakin syntinsä. Kirkko on päättänyt järjestää vuonna 2012 sovitusseminaarin eräänlaisena anteeksipyyntönä saamelaisille.

Myös Suomen oikeusministeriössä pohdittiin vuonna 2011, miten asuntola-aikaa pitäisi julkisesti käsitellä. Virallista anteeksipyyntöäkään ei ole suljettu pois.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto