Hyppää pääsisältöön

Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?

Suomi tuli Saamenmaahan -elokuva nosti keskusteluun kipeän aiheen saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. A-studion toimittaja Katri Makkonen haastattelee ensi-iltatunnelmissa pakkosuomalaistaneen koulun käyneitä saamelaisia.

Tammikuussa 2011 ensi-iltansa saanut dokumentti kertoo ensi kertaa julkisesti saamelaislasten asuntola- ja koulukokemuksista.

Anja Aholan ohjaaman elokuvan päähenkilö Kirsti Länsman puhuu kokonaisten sukupolvien äänellä kertoessaan kuinka sotien jälkeen koululaitos yritti tehdä saamelaisista suomalaisia. Länsmanin koulutaival alkoi 1970-luvun alussa.

Oma kieli, koti ja kulttuuri jäivät, kun ekaluokkalaiset muuttivat asuntolaan ja alkoivat ummikkona käydä suomalaista koulua.

Koululainen saattoi saada korvilleen, jos erehtyi puhumaan saamea. Kovan koulun vuoksi moni päätyi hylkäämään äidinkielensä. Koulutus toi toki mukanaan myös uusia mahdollisuuksia, mutta samalla saamen kielet ja kulttuuri alkoivat kuihtua.

Suomalaistamisen aikaa ja asuntolakokemuksia on käsitelty julkisesti vähän. Monelle auntolassa eläneelle aihe on niin arka, ettei siitä haluta puhua edes muiden saman kokeneiden kanssa.

Suomi tuli Saamenmaanhan -elokuvan päähenkilö Kirsti Länsman muistelee, miten puhuttiin "likaista lappalaisista". Saamelaislasten karvakenkiä halveksuttiin ja lasten haluttiin solautuvan pukeutumisellaankin muiden joukkoon.

2000-luvulla karvakenkiä näkyy taas lapsilla ja aikuisilla ja saamen kieliä puhutaan päiväkodeissa. Kielikylpytarhassa elvytetään erittäin uhanalaisen Inarin saamen kieltä, jonka puhujia on vain joitain satoja.

Aikoinaan saamelaisten suomalaistamiseen syyllistyi myös kirkko, joka tunnustaakin syntinsä. Kirkko on päättänyt järjestää vuonna 2012 sovitusseminaarin eräänlaisena anteeksipyyntönä saamelaisille.

Myös Suomen oikeusministeriössä pohdittiin vuonna 2011, miten asuntola-aikaa pitäisi julkisesti käsitellä. Virallista anteeksipyyntöäkään ei ole suljettu pois.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto