Hyppää pääsisältöön

Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?

Suomi tuli Saamenmaahan -elokuva nosti keskusteluun kipeän aiheen saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. A-studion toimittaja Katri Makkonen haastattelee ensi-iltatunnelmissa pakkosuomalaistaneen koulun käyneitä saamelaisia.

Tammikuussa 2011 ensi-iltansa saanut dokumentti kertoo ensi kertaa julkisesti saamelaislasten asuntola- ja koulukokemuksista.

Anja Aholan ohjaaman elokuvan päähenkilö Kirsti Länsman puhuu kokonaisten sukupolvien äänellä kertoessaan kuinka sotien jälkeen koululaitos yritti tehdä saamelaisista suomalaisia. Länsmanin koulutaival alkoi 1970-luvun alussa.

Oma kieli, koti ja kulttuuri jäivät, kun ekaluokkalaiset muuttivat asuntolaan ja alkoivat ummikkona käydä suomalaista koulua.

Koululainen saattoi saada korvilleen, jos erehtyi puhumaan saamea. Kovan koulun vuoksi moni päätyi hylkäämään äidinkielensä. Koulutus toi toki mukanaan myös uusia mahdollisuuksia, mutta samalla saamen kielet ja kulttuuri alkoivat kuihtua.

Suomalaistamisen aikaa ja asuntolakokemuksia on käsitelty julkisesti vähän. Monelle auntolassa eläneelle aihe on niin arka, ettei siitä haluta puhua edes muiden saman kokeneiden kanssa.

Suomi tuli Saamenmaanhan -elokuvan päähenkilö Kirsti Länsman muistelee, miten puhuttiin "likaista lappalaisista". Saamelaislasten karvakenkiä halveksuttiin ja lasten haluttiin solautuvan pukeutumisellaankin muiden joukkoon.

2000-luvulla karvakenkiä näkyy taas lapsilla ja aikuisilla ja saamen kieliä puhutaan päiväkodeissa. Kielikylpytarhassa elvytetään erittäin uhanalaisen Inarin saamen kieltä, jonka puhujia on vain joitain satoja.

Aikoinaan saamelaisten suomalaistamiseen syyllistyi myös kirkko, joka tunnustaakin syntinsä. Kirkko on päättänyt järjestää vuonna 2012 sovitusseminaarin eräänlaisena anteeksipyyntönä saamelaisille.

Myös Suomen oikeusministeriössä pohdittiin vuonna 2011, miten asuntola-aikaa pitäisi julkisesti käsitellä. Virallista anteeksipyyntöäkään ei ole suljettu pois.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto