Hyppää pääsisältöön

Räjäytetty elämä

Lokakuussa 2002 Myyrmannin kauppakeskuksessa räjähti pommi. 38-vuotias Kari Turunen oli perheensä kanssa tuolloin perjantai-ostoksilla. Väärään aikaan.

Tuo perjantai muutti Karin ja hänen perheensä elämän. Karin usein toistuva kysymys on tuon jälkeen ollut: "Mietin ja kysyin varmaan useamman kerran sen jälkeen, miks me oltiin just siihen aikaan Myyrmannissa."

Karin suolistossa oli reikiä, avomurtuma jalassa, lisäksi hauleja ja sirpaleita eri puolilla kehoa. HUS:issa Kari sai hyvää hoitoa. Mutta muutakin olisi tarvittu.

"Tällasen vakavan onnettomuuden jälkeen ihminen saa apua fyysisen puolen hoitamiseen, mutta kun sä olet niin väsynyt, kerta kaikkiaan väsynyt siitä hoitamisesta, niin sulla ei ole enää voimia hakea sen psyykkisen puolen hoitoa ja kun sulla ei ole voimia, sä olet yksin."

Kahdeksan vuotta sitten Karin elämä muuttui. Lopullisesti.

"Pelkäsin, että mä en ikinä toivu entiselleen, pelkäsin, pelkäsin sitä, että musta ei ikinä tule se vanha Kari joka oli ennen räjähdystä ja valitettavasti niinhän siinä kävi."

Vielä 2006 lopussa Kari uskoi, että työhön paluu on mahdollinen.

"Mä en koe, että mä haluaisin jäädä pois työelämästä, mä koen, että mä olen niin hyvässä kunnossa mulla täytyy olla joku paikka tässä maailmassa, muukin kuin kotona olla."

Vuoden 2007 joulukuussa hänestä kuitenkin tuli työkyvyttömyyseläkeläinen. Jälleenkö yksi turha sellainen?

Räjäytetty elämä kertoo Kari Turusen elämän muutoksen vuosista. Dokumentin ensimmäiset kuvaukset on tehty vuonna 2004, noin puolitoista vuotta räjähdyksestä ja viimeiset 2010, kahdeksan vuotta räjähdyksestä.

Onko Myyrmannista, tsunamista, Jokelasta, Kauhajoesta, Sellosta opittu? Kuinka yksin ihmiset jäävät avun tarpeensa kanssa? Onko onnettomuuksien uhrit unohdettu?

Teksti: Tiina Merikanto

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto