Hyppää pääsisältöön

Esa Pakarinen: Suhmuran Santra

Pohjoiskarjalainen parisuhdetarina Suhmuran Santrasta nousi klassikoksi Esa Pakarisen 1960-luvulla tekemän levytyksen myötä. Vuonna 1977 Pakarinen esitti laulelman Heinäveden VPK:lla.

Laulun on laatinut joensuulainen lauluntekijä ja kunnallispoliitikko Terho A. Könönen (1920–1998). Tarina perustuu tositapahtumiin: kun lauluntekijä pyysi päästä tansseista saatille, hänen partnerinsa vastasi kuolemattomin sanoin: "Voi tokkiinsa, jalkojas siästä."

Tietolaatikko

Suhmuran Santra. Säv. ja san. Terho Könönen.

Laulun Santra on kotoisin samalta maailmankolkalta kuin juukalainen Joensuun Ellikin. Suhmuran kylä sijaitsi Könösen lapsuusmaisemissa Pyhäselällä, joka sittemmin liitettiin Joensuun kaupunkiin.

Kappale tuli laajempaan tietoisuuteen vuonna 1952, kun Könönen esitti sen radiossa. Kului kuitenkin vuosia, ennen kuin se julkaistiin levyllä. Esa Pakarisen lisäksi myös Ilkka Kortesniemi levytti laulun vuonna 1966.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto