Hyppää pääsisältöön

Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä

Äidinkieli on ajattelemisen perusta ja tunnekieli. Mitä tapahtuu toisen ja kolmannen polven siirtolaisten kulttuurille, kun ei osata enää omaa äidinkieltä?

Sukulaisten ja tuttujen houkuttelemana Ruotsiin siirtolaisiksi lähteneiden oli lähes mahdotonta saada työtä ilman kielitaitoa. Ruotsin valtio oli asettanut vaatimuksen työnantajille, jolla varmistettaisiin työntekijälle edes välttävä kielitaito.

"Osataan sanoa muutamat tervehdykset tutuille. Työssä hihnalla ei tarvitse puhua kenellekään. Ruokatunneilla syödään automaateista, joissa on havainnollinen kuva kustakin ruokalajista. Työmatkoilla on kuukausikortti ja kun suomalaiset yleensä vielä asutetaan samoille alueille, löytyy juttu kaveri helposti. Ostokset suoritetaan itsepalvelumyymälöissä, joihin kerätään itse tarvittavat ostokset. Kassakoneesta katsotaan maksettava summa.

Näin saattaa jatkua vuosikausia ja lopulta hävetään omaa kielettömyyttä niin, ettei sitä paljasteta edes lähimmille tutuille."

Monet siirtolaislasten vanhemmat olivat huolissaan lastensa kielen kehittymisestä. Suomen kielen opetusta ei annettu Ruotsin kouluissa ja uuden kielen opettelu ilman äidinkielen hallintaa oli hankalaa. Äidinkieli on myös osa kulttuuria, johon lapsi ei enää tunne kuuluvansa ilman kieltä.

Osassa siirtolaisperheitä kävi myös niin, että lasten ja vanhempien välille syntyi kielimuuri. Lapset osasivat jo hyvin ruotsia ja suomenkieli alkoi unohtua, mikä aiheutti ongelmia kieltä taitamattomille vanhemmille. Vain murto-osa siirtolaisnuorista jatkoi opintojaan lukiossa.

Teksti: Heidi Tetri

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto