Hyppää pääsisältöön

Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä

Äidinkieli on ajattelemisen perusta ja tunnekieli. Mitä tapahtuu toisen ja kolmannen polven siirtolaisten kulttuurille, kun ei osata enää omaa äidinkieltä?

Sukulaisten ja tuttujen houkuttelemana Ruotsiin siirtolaisiksi lähteneiden oli lähes mahdotonta saada työtä ilman kielitaitoa. Ruotsin valtio oli asettanut vaatimuksen työnantajille, jolla varmistettaisiin työntekijälle edes välttävä kielitaito.

"Osataan sanoa muutamat tervehdykset tutuille. Työssä hihnalla ei tarvitse puhua kenellekään. Ruokatunneilla syödään automaateista, joissa on havainnollinen kuva kustakin ruokalajista. Työmatkoilla on kuukausikortti ja kun suomalaiset yleensä vielä asutetaan samoille alueille, löytyy juttu kaveri helposti. Ostokset suoritetaan itsepalvelumyymälöissä, joihin kerätään itse tarvittavat ostokset. Kassakoneesta katsotaan maksettava summa.

Näin saattaa jatkua vuosikausia ja lopulta hävetään omaa kielettömyyttä niin, ettei sitä paljasteta edes lähimmille tutuille."

Monet siirtolaislasten vanhemmat olivat huolissaan lastensa kielen kehittymisestä. Suomen kielen opetusta ei annettu Ruotsin kouluissa ja uuden kielen opettelu ilman äidinkielen hallintaa oli hankalaa. Äidinkieli on myös osa kulttuuria, johon lapsi ei enää tunne kuuluvansa ilman kieltä.

Osassa siirtolaisperheitä kävi myös niin, että lasten ja vanhempien välille syntyi kielimuuri. Lapset osasivat jo hyvin ruotsia ja suomenkieli alkoi unohtua, mikä aiheutti ongelmia kieltä taitamattomille vanhemmille. Vain murto-osa siirtolaisnuorista jatkoi opintojaan lukiossa.

Teksti: Heidi Tetri

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto