Hyppää pääsisältöön

Terveydestä tuli bisnestä

"Olitpa ujo, vilkas, surullinen tai masentunut, poditpa vaihdevuosia, orgasmivaikeuksia, matkaväsymystä tai esiintymiskuumetta - terveydenhoitobisneksellä on tarjota siihen hoito - maksua vastaan."

Tietolaatikko

Medikalisaatio eli lääketieteellistyminen merkitsee toisaalta lääketieteen vahvistumista, toisaalta elämäntapahtumien ja poikkeavuuksien lääketieteellistämistä. Medikalisaatiossa lääketieteen valta laajenee aiemmin ei-lääketieteellisinä pidetyille alueille. Medikalisaatio-käsitteen luoja on Irving K. Zola. (Lähde: Wikipedia)

Suomessa alettiin puhua medikalisoitumisesta yleisemmin vasta 1990-luvulla. MOTin medikalisaatiota käsittelevässä jutussa todetaan, että terveydestä on tullut isoa bisnestä ja terveystuotteet käyvät erittäin hyvin kaupaksi. Yhä useampiin vaivoihin on tarjolla täsmälääke ja kaupan hyllyt pullistelevat terveydenhoitoon erikoistuvista lehdistä.

Mielihyvän vaatimus luo uusia tarpeita ja se näkyy myös terveystiedon kysynnän ja tarjonnan kasvuna. Ohjelmassa esitellyt yksityissairaaloiden luentotilaisuudet ovat malliesimerkki medikalisaatiosta. Luennot ovat hyvä keino markkinoida mitä kirjavampaa joukkoa hoitoja.

Terveyskäsitys elää ajan ja kulttuurin mukana. Ennen terveys määriteltiin lääketieteellisen diagnoosin kautta, nykyään ihmisen omalla kokemuksella terveydestään on yhä suurempi merkitys. Vakuutuslääkäri Jyrki Elo toivoo ohjelmassa keskustelua siitä, onko terveydenhuolto aina paras ratkaisu tiettyihin elämän ongelmiin.

Terveyspalveluista on tullut yhä voimakkaammin kauppatavaraa. Yksityissairaalat olivat vuonna 1998 kasvattaneet liikevaihtoaan, paria poikkeusta lukuunottamatta, miljoonalla markalla vuodessa

Medikalisaatio näkyy myös lääkkeiden myynnin kasvuna. Masennuslääkkeiden käyttö oli tuolloin kolminkertaistunut kymmenen vuoden kuluessa. Kasvu on jatkunut myös 2000-luvulla.

Sairauksia syntyy myös viitearvoja määrittelemällä. "Kun verenpainetauti osoittautui rahantekokoneeksi, keksittiin uusi suurten ihmisjoukkojen tauti: kohonnut kolesteroli. Kun kolesterolin raja-arvoa alennettiin 6,5 millimoolista 5 millimooliin, saatiin yhdellä päätöksellä Suomeen varovaisenkin arvion mukaan 300 000 sairasta lisää."

Teksti: MOT & Heidi Sommar

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto