Hyppää pääsisältöön

Esko Nikkari – köyhän miehen Brando

Pohjalainen surusilmä vailla vertaa, suomalaismiehen tuntojen vähäeleinen tulkki. Esko Nikkari on jäänyt elämään vahvan näyttelijätyönsä kautta.

"Joku on joskus minua luonnehtinut köyhän miehen Marlon Brandoksi. Kyllä hyväksyn sen luonnehdinnan", toteaa vaatimattomasti suosikkinäyttelijä Esko Nikkari.

Osuvaksi määritelmää kutsuu myös elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, jonka luottonäyttelijöihin Nikkari kuului. Kaurismäki tosin pitää Nikkaria parempana kuin Brandoa.

Yli 40 vuoden uran tehnyt konkari Nikkari ehti näytellä kymmenissä elokuvissa ja tv-sarjoissa sekä yli sadassa kuunnelmassa.

Hän oli uransa aikana kiinnitettynä kuudessa eri teatterissa.

Jäyhä pohjalainen näyttelijä oli niin nuorten kuin ikäistensäkin suosikki ja kollegoidensa inspiraation ja ihailun kohde. Nikkarin usein tulkitsema jörö suomalaisen miehen hahmo kelpasi niin korkeakulttuuripiireille kuin tavalliselle kansallekin.

Moni-ilmeisyyttä taidokkaan ilmeettömillä kasvoillaan ilmaissut Nikkari saattoi kätkeä yhteen viiksen värähdykseen valtavan tunnelatauksen.

Köyhän miehen Brando -dokumentissa kollegat ja Nikkari itse muistelevat näyttelijän elämänvaiheita uran alusta kotiseuduille ja Vaasan Kaupunginteatteriin paluuseen asti.

Pohjalainen Esko Nikkari syntyi Lapualla vuonna 1938. Hän jäi sairauseläkkeelle vuonna 2002, mutta teki vielä eläkkeellä ollessaankin joitakin filmirooleja. Nikkari kuoli joulukuussa 2006 68-vuotiaana.

Teksti: Ida Karimaa

Tietolaatikko

Ohjelman elokuvanäytteet ja osa kuvamateriaalista on poistettu tekijänoikeudellisista syistä
Palkinnot: Jussi-palkinto vuonna 1991 miessivuosasta elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö, Humanismin käsi -palkinto vuonna 1988 rooleista elokuvissa Pohjanmaa ja Hamlet liikemaailmassa
Teatterikiinnitykset: 1963-65 Vaasan suomalainen teatteri, 1965-67 Jyväskylän Kaupunginteatteri, 1977-80 Ryhmäteatteri, 1980-81 Oulun Kaupunginteatteri, 1981-86 Intiimiteatteri, 1987-01 Helsingin Kaupunginteatteri, 2001-02 Vaasan Kaupunginteatteri

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto