Hyppää pääsisältöön

Finne - ruotsinsuomalaiset

Ruotsiin siirtolaisiksi lähteneiden oli alunperin tarkoitus viipyä vain muutaman vuoden ja palata sitten takaisin kotimaahansa. Lopulta vain kolmasosa muutti takaisin. Ohjelma kertoo, millaista pysyvästi jääneiden elämä uudessa kotimaassa on.

Huono työllisyystilanne Suomessa sai suuren joukon perheitä ja yksineläviä lähtemään työnhakuun Ruotsiin 1960-luvulla. Oli helppoa lähteä vailla kielitaitoakin, sillä lähtiessä ajatuksena oli tehdä muutama vuosi töitä ja palata sitten takaisin kotiin. Muuttoa pidettiin väliaikaisena ja se vaikutti kotiutumiseen uudessa maassa; ei edes yritetty sopeutua tai opiskella maan kieltä.

Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin ikävällä tavalla. Ruotsalaisissa kouluissa ei opetettu suomenkieltä, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta vielä ruotsiksi. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille psyykkisten häiriöiden vuoksi ja vain muutamat suomalaisnuoret läpäisivät lukion.

Ongelmaa helpottamaan päätettiin Suomesta lähettää Ruotsin kouluihin 100 opettajaa, mutta viivästyksien vuoksi luku jäikin 12:een. Näiden opettajien avulla haluttiin ylläpitää suomenkielentaitoa, mikä oli erityisen tärkeää paluumuuton kannalta. Muutoin olisi edessä jälleen suomen kielen opettelu, mikäli perhe päättäisi palata suunnitellusti takaisin Suomeen.

Kielelliset ongelmat eivät rajoittuneet vain lapsiin ja koululaisiin, sillä 55 % siirtolaisista ei osannut lainkaan ruotsia. Pätevän tulkin saaminen oli hankalaa, mikä vaikeutti asiointia eri virastoissa ja viranomaisten kanssa.

Parempi elämä ei houkutellut lähtemään ainoastaan työttömiä, vaan heikko tulevaisuuden näkymä sai myös alkoholisoituneita ja rikoksista tuomittuja henkilöitä koittamaan onneaan. Tämä näkyi heti Ruotsin poliisin tilastoissa; 10 % Tukholmassa juopumuksesta pidätetyistä oli suomalaisia. Samanlaisiin lukemiin päästiin lähes joka puolella Ruotsia.

Ohjelma on reportaasi 1960-luvun suomalaissiirtolaisten epäsosiaalisesta käyttäytymisestä Ruotsissa sekä toisaalta tavallisen ruotsinsuomalaisen juhlasta ja arjesta.

Teksti: Heidi Tetri

Tietolaatikko

Sisältää ruotsinkielisiä tekstittämättömiä osioita
Alkuperäisen tallenteen naarmuisuudesta johtuen kuvanlaatu saattaa ajoittain olla heikkoa

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto