Hyppää pääsisältöön

Finne - ruotsinsuomalaiset

Ruotsiin siirtolaisiksi lähteneiden oli alunperin tarkoitus viipyä vain muutaman vuoden ja palata sitten takaisin kotimaahansa. Lopulta vain kolmasosa muutti takaisin. Ohjelma kertoo, millaista pysyvästi jääneiden elämä uudessa kotimaassa on.

Huono työllisyystilanne Suomessa sai suuren joukon perheitä ja yksineläviä lähtemään työnhakuun Ruotsiin 1960-luvulla. Oli helppoa lähteä vailla kielitaitoakin, sillä lähtiessä ajatuksena oli tehdä muutama vuosi töitä ja palata sitten takaisin kotiin. Muuttoa pidettiin väliaikaisena ja se vaikutti kotiutumiseen uudessa maassa; ei edes yritetty sopeutua tai opiskella maan kieltä.

Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin ikävällä tavalla. Ruotsalaisissa kouluissa ei opetettu suomenkieltä, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta vielä ruotsiksi. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille psyykkisten häiriöiden vuoksi ja vain muutamat suomalaisnuoret läpäisivät lukion.

Ongelmaa helpottamaan päätettiin Suomesta lähettää Ruotsin kouluihin 100 opettajaa, mutta viivästyksien vuoksi luku jäikin 12:een. Näiden opettajien avulla haluttiin ylläpitää suomenkielentaitoa, mikä oli erityisen tärkeää paluumuuton kannalta. Muutoin olisi edessä jälleen suomen kielen opettelu, mikäli perhe päättäisi palata suunnitellusti takaisin Suomeen.

Kielelliset ongelmat eivät rajoittuneet vain lapsiin ja koululaisiin, sillä 55 % siirtolaisista ei osannut lainkaan ruotsia. Pätevän tulkin saaminen oli hankalaa, mikä vaikeutti asiointia eri virastoissa ja viranomaisten kanssa.

Parempi elämä ei houkutellut lähtemään ainoastaan työttömiä, vaan heikko tulevaisuuden näkymä sai myös alkoholisoituneita ja rikoksista tuomittuja henkilöitä koittamaan onneaan. Tämä näkyi heti Ruotsin poliisin tilastoissa; 10 % Tukholmassa juopumuksesta pidätetyistä oli suomalaisia. Samanlaisiin lukemiin päästiin lähes joka puolella Ruotsia.

Ohjelma on reportaasi 1960-luvun suomalaissiirtolaisten epäsosiaalisesta käyttäytymisestä Ruotsissa sekä toisaalta tavallisen ruotsinsuomalaisen juhlasta ja arjesta.

Teksti: Heidi Tetri

Tietolaatikko

Sisältää ruotsinkielisiä tekstittämättömiä osioita
Alkuperäisen tallenteen naarmuisuudesta johtuen kuvanlaatu saattaa ajoittain olla heikkoa

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto