Hyppää pääsisältöön

Jouko Heikura: Mustien vuorten varjossa

Esikoisromaanin teemoina ovat ihmisten pahuus, oikeudenmukaisuus, vapaus mutta myös rakkauden raadollisuus.

Sotareportteri Rakel Aho seuraa ensin sivusta yhteiskunnallista kuohuntaa Romaniassa ja Jugoslaviassa, mutta joutuu itsekin osalliseksi kauhutekoihin.

Toimittajana itsekin Itä-Euroopassa työskennelleen Jouko Heikuran esikoisromaania voi lukea rakkaustarinana ja samalla kuvauksena yhteiskunnallisista murroksista Itä- Euroopassa. Rakelin rakastumisen kautta Heikura kuvaa lukijalle sitä miten vaikeaa on pysyä puolueettomana ja objektiivisena kun ihmisellä on sydän. Toimittajan roolista on vain sormenhipaisun verran matkaa itse aiheutettuun kauheuteen.

Mustien vuorten varjossa on ensi sijassa romaani rakkaudesta ja sen raadollisistakin piirteistä. Lapsenuskoisen naivilta tuntuva päähenkilö Rakel rakastuu helpontuntuisesti salaperäiseen Romeoon, joka menneisyytensä karmeuksien vuoksi osoittautuu petolliseksi. Tarinaan liitetyillä todenperäisillä ja taustoittavilla kirjoituspätkillä Heikura kuitenkin kuvaa myös sitä laajaa myllerrystä, joka Itä- Eurooppaa ravisteli 1980-luvun lopun ja 1990-luvun aikana.

Teksti: Seppo Puttonen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto