Hyppää pääsisältöön

Lintujen ruokinta

Lintujen ruokinta. Kuva: Seppo Sarkkinen

Kevättä kohti linnut liikkuvat enemmän, ja voit saada ruokinta-paikalle aivan uusia vierailijoita. Lintulaudalle saattaa jopa saapua jokin aikainen muuttaja, joka on uskaltautunut ensimmäisenä merten yli. Muuttolinnut voivat olla aika nälkäisiä pitkän lennon jälkeen ja ovat kiitollisia helposti saatavilla olevasta ruoasta!


Ihramakkara jossa on siemeniä ja pähkinöitä

Jos haluat tarjota linnuille jotain erityisen herkullista ja ravinteikasta, voit Lotan ja Annen tavoin valmistaa omatekoista “makkaraa” ihrasta, siemenistä ja pähkinöistä.

  • Leikkasimme ihran ensin pieniksi paloiksi, laitoimme ne kattilaan ja sulatimme miedolla lämmöllä. Ihran sulaminen kestää jonkin verran, joten tähän kannattaa varata aikaa. Kun ihra oli sulanut, siivilöimme jäljelle jääneet kudospalat pois.
  • Makkaroiden muotteina käytimme saviruukkuja, tyhjiä maitotölkkejä ja piparkakkumuotteja, joilla saa hauskoja muotoja. Pujotimme jokaisen saviruukun ja maitotölkin läpi narun, josta valmiin makkaran voi ripustaa. Sen jälkeen teippasimme narun ja muotin väliset raot huolellisesti umpeen kestävällä ilmastointiteipillä. Muotit asetimme leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Näin syntyy vähemmän sotkua.
  • Käytimme seokseen monenlaisia pähkinöitä ja siemeniä: murskattuja maa- ja hasselpähkinöitä, kauraa, hirssiä ja kuorettomia auringonkukan siemeniä. Sekoitimme kaikki pähkinät ja siemenet keskenään ja täytimme niillä reilut 2/3 muoteista. Sen jälkeen kaadoimme juoksevan ihran pähkinä-siemensekoituksen päälle ja sekoitimme varovasti, jotta seokseen ei jäisi ilmaa. Sitten veimme muotit ulos, jotta ihra jähmettyisi nopeammin. Voidaksemme ripustaa myös piparkakkumuotteihin tehdyt makkarat työnsimme muottien keskelle kepit ihran kaatamisen jälkeen. Näin syntyviin reikiin voi kiinnittää ripustuslenkit seoksen jähmetyttyä.
  • Ihramakkaroihin voi myös lisätä jäisiä marjoja, ja sen sijaan että ihran ripustaisi narulla, ihrapalat voi laittaa pieniin muovipäällysteisiin metallikoreihin. Palat voi myös panna maahan työnnettyjen metalli- tai puutolppien päihin. Jos teet kerralla useampia makkaroita, voit pakastaa ylimääräiset ja käyttää ne myöhemmin!

Suolaamatonta ihraa voi tilata esimerkiksi hyvin varustetuilta lihatiskeiltä tai lihakauppiailta. Kerralla kannattaa tilata hieman suurempi määrä, niin ihraa riittää pitemmäksi aikaa. Me tilasimme kerralla 5 kiloa ja pakastimme osan myöhempää käyttöä varten. Jos et saa hankittua ihraa, voit käyttää sen sijasta kookosrasvaa. Sekoita kookosrasvaan rypsiöljyä, niin seoksesta ei tule kylmässä kivikovaa. Lisää seokseen yhtä paljon öljyä ja kookosrasvaa, niin mittasuhteet ovat kohdallaan.


Muita ruokintavinkkejä

RuokintakuusiRuokintakuusi: Sulata suolaamatonta ihraa tai käytä kookosrasva-ruokaöljyseosta ja sekoita joukkoon erilaisia siemeniä ja pähkinämurskaa. Kun rasva on vielä juoksevaa, mene ulos ja levitä seosta pienen kuusen oksille ja rungolle. Seos jähmettyy nopeasti, ja siitä tulee linnuille luonnollinen ruokapöytä.

Voit myös kiinnittää ihrapalan suoraan puun kylkeen tai oksaan kanaverkolla tai teräslangalla. Jotkin linnut nokkivat mielellään rasvaa tällä tavalla, mutta jos tarjolla on myös pähkinä-ihraseoksesta tehty makkara, linnut yleensä suosivat sitä.

Pähkinät ja siemenet voi laittaa myös erillisiin ruokinta-automaatteihin: näin voi seurata, mistä linnut pitävät eniten. Osalla linnuista on sitä paitsi tapana etsiä seoksesta pelkät pähkinät ja viskellä siemenet maahan. Jos päätät murskata pähkinät, siivilöi pikkulinnuille kelpaamaton hienoin jauho pois seoksesta. Se kerää helposti kosteutta ja jäätyy lintulaudalla.

Osa linnuista, kuten keltasirkku, syö ruokansa vain maasta. Näitä lintuja varten voit pitää lintulautaa maan tasolla, josta ne pääsevät käsiksi kauraan ja hirssiin. Voit nostaa automaatin ylös yöksi, jos haluat, ettei jänis käy tyhjäämässä sitä! Jotta hiiret ja myyrät eivät pesiytyisi ruokintapaikalle, kuoret ja ruoantähteet kannattaa haravoida lintulaudan ympäriltä säännöllisesti. Siten vältät myös salmonellan leviämisen. Lumisena ja kylmänä aikana salmonellariski ei ole suuri, mutta leutoina ja lumettomina aikoina hygieniasta kannattaa huolehtia. Jos lintulaudan alla on paljon lunta, se kannattaa polkea tiiviimmäksi, jotta pienet jyrsijät eivät pysty tekemään lumen sekaan onkaloita ja pääsemään siten käsiksi ruokaan. Pöllöt ja muut petolinnut saattavat joskus kierrellä ruokintapaikan lähellä, ja ne nappaavat mielellään pieniä jyrsijöitä. Joskus ne syövät myös pikkulintuja, mutta usein vain sellaisia, jotka ovat heikkoja eivätkä muutenkaan olisi selvinneet talvesta hengissä.

Jotkin linnut pitävät hedelmistä ja marjoista. Niille voit tarjota esimerkiksi sokeroimattomia mustikoita, viinimarjoja ja pihlajanmarjoja, joita olet pakastanut aiemmin syksyllä. Voit pistellä omenanpuolikkaita puunoksiin tai pystyttämiisi yksinkertaisiin telineisiin. Mustarastaat ja monet tiaiset nokkivat mielellään omenia, ja usein vasta siinä vaiheessa kun ne ovat tummuneet oikein kunnolla. 


Mitä on hyvä pitää mielessä kun ruokit lintuja?

  1. Ruokintapisteitä kannattaa sijoittaa useisiin eri paikkoihin, jotta sekä isot että pienemmät linnut löytävät syötävää.
  2. Ruokintapaikka kannattaa perustaa tuulelta suojaiseen ja linnuille turvalliseen paikkaan. Pikkulintujen on turvallista olla havupuiden läheisyydessä ja pensaikoissa, joissa ne voivat syödä petoeläinten ulottumattomissa. Metsälinnut, kuten kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen ja puukiipijä, tulevat mielellään syömään metsänreunaan sijoitetuille ruokintapaikoille.
  3. Linnunruokaa ostaessa kannattaa valita hyviä raaka-aineita. Monesti linnut syövät kylmän talvipäivän aikana ainoastaan ruokintapaikan ruokaa. Nälkäisille linnuille kelpaa kaikki mitä on tarjolla, joten vältä antamasta linnuille suolaista ruokaa, valkoisista jauhoista tehtyjä pullia, homeista leipää ja kaurahiutaleita, jotka keräävät kosteutta, jäätyvät ja tukkivat ruoka-automaatin. Rukiin, riisin ja ohran linnut jättävät usein syömättä.
  4. Aloita ruokinta maan jäätyessä ja lopeta sen sulaessa. Ruokintaa kannattaa jatkaa läpi talven, varsinkin jos linnut ovat tottuneet saamaan ruokaa pihallasi. Silloin niiden ei tarvitse etsiä uusia ruokapaikkoja myöhemmin. On sitä paitsi kiinnostavaa tarkkailla, muuttuuko parven kokoonpano talven aikana ja ilmaantuuko paikalle uusia lintulajeja!
  5. Lintujen ruokkiminen talvisin on hauskaa, mutta kesän ajan on hyvä pitää taukoa. Pesimäaikana on parasta että linnut ruokkivat poikasiaan ravinteikkaalla ja proteiinipitoisella hyönteisravinnolla. Siten poikaset kehittyvät normaalisti ja vahvistuvat.
  6. Jos jatkat ruokintaa kylmän jakson aikana, salmonella tai muut taudit eivät pääse leviämään lintujen joukossa yhtä helposti. Taudit leviävät useimmiten kosteina ja leutoina ajanjaksoina syksyisin ja keväisin. Ruokinta-automaatit voi pestä keväällä kuuman veden, harjan ja saippuan avulla, niin ne ovat puhtaita ja valmiita käyttöön seuraavana syksynä! Voit myös levittää kalkkia ruokintapaikan alapuolella olevalle maa-alueelle, sillä taudit eivät viihdy kalkkipitoisessa maassa. Ruokintapaikan sijaintia kannattaa myös vaihdella jos mahdollista. Silloin riski tautien leviämiseen on pienempi, ja tulee myös vähemmän siivottavaa.
  7. Kun lumi on keväällä sulanut, vanhat auringonkukan siementen kuoret kannattaa haravoida pois. Helpommalla pääset ostamalla kuorettomia siemeniä.
  8. Jos aloitat lintujen ruokinnan hyvin aikaisin syksyllä, saatat houkutella myös jonkin muuttolinnun jäämään talven ajaksi. Sille on kuitenkin parhaaksi seurata lajitovereitaan etelään, missä se on tottunut viettämään kylmän vuodenaikamme.

 

Mistä siivekkäät ystävämme pitävät?

  • Eri tiaiset pitävät auringonkukan siemenistä, maapähkinöistä ja rasvasta.
  • Punatulkut, viherpeipot, peipot ja tiklit pitävät auringonkukan siemenistä ja maapähkinöistä.
  • Keltasirkut pitävät kaurasta, auringonkukan siemenistä ja hirssistä.
  • Varpuset ja pikkuvarpuset pitävät auringonkukan siemenistä, maapähkinöistä, kaurasta, hirssistä ja rasvasta.
  • Mustarastaat pitävät auringonkukan siemenistä, maapähkinöistä, rasvasta, hedelmistä ja marjoista.
  • Puukiipijät ja erilaiset tikat pitävät erilaisista rasvoista, varsinkin jos ne on kiinnitetty puun kylkeen.


Muut vierailijat lintulaudalla

Myös oravat, jänikset ja hirvieläimet voivat löytää tiensä lintulaudalle. Kylminä ja lumisina talvina niiden voi olla vaikea löytää syötävää. Oravilla on vaikeaa, jos käpyvuosi on huono. Lintulaudan ansiosta ne voivat selvitä kylmästä talvesta. Jos kuitenkin haluat suojata lintulaudan nisäkkäiltä ja suurilta linnuilta (esim. harakoilta ja variksilta), voit ympäröidä sen (kanaverkon tyyppisellä) verkolla, jonka silmäkoko on niin suuri, että pikkulinnut mahtuvat siitä läpi. Lintulaudan voi myös asettaa liukkaan metalli- tai muovitangon päähän, ja sen alle voi laittaa kovasta muovista tehdyn kauluksen, jotta eläimet eivät pääse kiipeämään laudalle.

Lintulaudan elämää on hauska seurata. Pääsee seuraamaan pikkusiivekkäiden päivärytmiä ja tarkkailemaan, mitkä lajit hallitsevat lautaa, ja jopa parven sisäistä arvojärjestystä. Ruokintapaikalle saattaa ilmestyä rengastettuja lintuja ja toisinaan jokin harvinaisuuskin. Lintujen elämää seuraamalla voi oppia erottamaan eri lintulajeja toisistaan sekä koiraat ja naaraat toisistaan. Keväällä on ihanaa huomata lintulaudalla ensimmäiset muuttolinnut, jotka tuovat mukanaan lupauksen tulevasta kesästä.

Linkit:

Kommentit
  • Sinustako Strömsön juontaja?

    Haussa kaksikielinen juontaja Strömsö-tiimin vahvistukseksi.

    Strömsö hakee kaksikielistä juontajaa tiiminsä vahvistukseksi. Hakuaikaa on 17.9.2017 asti.

  • Strömsön puutarhailta - tässä illan ohjelma!

    Voit katsoa aikataulua kännykästä.

    Strömsön puutarhailta tarjoaa monipuolisesti ohjelmaa moneen puutarhamakuun ja tarpeeseen. Voit tulla paikalle kun sinulle sopii klo 16-21 välillä. Katso omat kiinnostuksen kohteet tästä!

  • Eräilyä pimeässä kopissa

    Leikkaaja nauttii luonnosta myös neljän seinän sisällä.

    Tv-ohjelmaa leikataan enimmäkseen yksin pimeässä huoneessa, mutta ruudun kautta maisemat ja luontoelämykset tavoittivat myös leikkaaja Sami Kivimäen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua