Hyppää pääsisältöön

Tytöt tarvitsevat aikaa, syliä ja hyväksyviä katseita

Naisen elämää, osa 2

Tytöt haluavat olla ihania ja saada hyväksyntää. Siksi heistä tulee helposti kilttejä suorittajia: he haluavat menestyä niin koulussa, kotona kuin harrastuksissa. Murrosiässä tytöistä tulee helposti suorittajia myös ulkonäköasioissa.

- Hyvän itsetunnon siemenet kylvetään lapseen jo varhain ja tyttöjä pitäisi kannustaa pitämään itseään arvokkaina, muistuttaa asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore Väestöliitosta.

Mistä on pienet tytöt tehty?

Jo vauva aistii sitä, onko hän hyväksytty, ihokosketuksista, tasapainoaistin tarinoista ja hyväksyvistä hyminöistä – ja rakentaa sen pohjalta minäkuvaansa.

- Se, onko hyvä asia olla tyttö, josta joskus kasvaa nainen, on iso kysymys. Tyttö katsoo siinä paljolti mallia äidistään, tai niistä naisista, joita ympärillä on: ovatko he tyytyväisiä siihen, minkälaisia he ovat naisina ja miten ympäristö suhtautuu naiseuteen, arvostavasti vai rumasti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Raisa Cacciatore selittää.

YLE AkuuttiLapsi rakentaa omaa identiteettiään tyttönä tai poikana leikin avulla. Siksi leikissä on usein sukupuolelle ominaisia piirteitä.

- Kyllä meidän naisten täytyy hyväksyä myös se kauhean kliseinen naiskuva ja pienten tyttöjen rakkaus prinsessaleikkeihin. Meidän täytyy hyväksyä se, että tämä on osa naiseutta ja tässä iässä pikkuinen tyttö työstää tätä roolia. Kyllä hän ehtii työstää myöhemmin kaikki muutkin roolit ja valita aikanaan minkä vain, mutta se on yksi unelma, että minusta tulee maailman naisellisin nainen. Miksi me ei siis voitaisi sanoa, että he ovat ihania ja tärkeitä ja riittäviä prinsessoja ja antaa heidän leikkiä sen pitsimekkonsa kanssa, Raisa Cacciatore hymyilee.

Tytöt haluavat olla ihania ja riittää

Tytöt ja pojat ovat erilaisia jo pieninä vauvoina. Kaikki vauvat ihastuvat keskusteleviin kasvoihin, mutta tyttövauvat viihtyvät vuorovaikutuksessa kasvojen kanssa pidempään. Poikavauvat kiinnittävät huomionsa liikkuvaan mobileen nopeammin kuin tytöt.

YLE Akuutti- Tytöt ovat hirveän herkkiä ja sensitiivisiä ihmissuhteessa olemiselle. Tytöt haluavat olla ihania ja saada hyväksyntää ja tuntea, että he riittävät. Siksi heistä tulee helposti kilttejä. He ovat hyvin tarkkoja huomaamaan, mitä heiltä odotetaan ja mitä toiveita ympäristöstä tulee, Cacciatore selittää.

Viime vuosina on oltu huolissaan erityisesti pojista. Kun pojat eivät opi koulussa, he häiriköivät ja ovat vaarassa syrjäytyä. Tytöillä on kuitenkin omat ongelmansa. Tytöistä tulee helposti suorittajia: he haluavat menestyä niin koulussa, kotona kuin harrastuksissa.

- Tytöt janoavat hyväksyntää myös opettajalta ja ottavat koulussa pärjäämisestä enemmän paineita kuin pojat. Monet tytöt myös uupuvat sen taakan alla, Cacciatore varoittaa.

Tytöt oireilevat sisäänpäin

YLE AkuuttiJokaisella lapsella on herkkyysvaiheensa, joka alkaa murrosiän hormonitoiminnan myötä. Herkkyysvaiheessakin tytöt ja pojat reagoivat eri tavoin. Tytöt uupuvat vaatimusten synnyttämissä paineissa ja kääntävät aggression helpommin itseään vastaan, kun pojat näyttävät aggressionsa ulospäin.

- Tytöillä ne oireet tulevat usein sisäänpäin – he yrittävät muokata itseään vielä paremmaksi. Tai sitten he ikään kuin rankaisevat itseään siitä, että eivät ole riittävän hyviä. Se voi olla laihduttamista, oksentamista, itsetuhoisuutta, viiltelyä, tupakkaa, alkoholia, huumeita tai oman kehon mitätöintiä, Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore luettelee.

Nuorille tytöille seksistä voi tulla yksi keino etsiä läheisyyttä, syliä ja hyväksyntää.

Tytöt suorittajia myös ulkonäössään

Murrosiässä tytöt peilaavat itseään muuhun maailmaan. Media on täynnä täydellisen näköisiä tyttöjä ja näitä superlaihoja, kauniita malleja tytöt ihailevat ja ahdistuvat, kun eivät voi koskaan tulla yhtä kauniiksi.

YLE Akuutti- Ulkonäkökeskeisyys ja pinnallisuus ovat nykypäivän riskejä. Jos koko riittävyys ja hyväksyttävyys tulee siitä, onko oma keho, kasvot, rinnat, lantio ja sääret juuri sellaiset kuin pitää, niin suomalaisilla geeneillä kyllä pulassa ollaan.

Mikään valistus ei mene perille, jos nuorella ei ole kokemusta siitä, että hän on arvokas. Jos lapsella ei ole sitä kokemusta, hänelle on turha jankuttaa sitä, että kannattaa syödä kunnon ruokaa, nukkua ja liikkua riittävästi, olla käyttämättä päihteitä ja huumeita sekä olla ryhtymättä toisten yllytyksestä seksiin. Arvottomuuden kokemus ja siihen liittyvä ”mitä väliä”-asenne eivät ole myötäsyntyisiä ominaisuuksia. Ne ovat peräisin vuorovaikutuksesta tai sen puutteesta.

- Missä on ne arvot? Minkä vuoksi elän? Mikä on oikeasti tärkeää? Voinko elää sellaista elämää, joka on omien arvojeni mukaista? Tätä arvokeskustelua kaivataan koteihin ja kouluihin pinnallisuuden vastapainoksi, Cacciatore penää.

Vahva itsetunto suojaa kiltin tytön syndroomalta

- Vahva itsetunto suojaa kiltin tytön syndroomalta. Jos tietää, mitä on ja on sinut sen kanssa, ei tarvitse koko ajan päteä ja suorittaa, Cacciatore muistuttaa, mutta varoittaa:

- Kehuminen on vähän sellainen kaksiteräinen miekka. Jos lasta vain kehutaan, se on toki ihanaa, mutta siitä voi tulla myös sellainen olo, että koko ajan pitää olla parempi ja suorittaa niitä kehuja. Itsetunnon ja minäkuvan parantaminen on tärkeää monilla tavoilla ja yksi on se, että lapsen kanssa lököillään ilman suorituspaineita. Myös koskettaminen on ihan mielettömän tärkeää eli se, miten lasta kosketetaan, pidetäänkö sylissä ja halutaanko lähelle.

YLE Akuutti- Tytöille pitää antaa aikaa, syliä ja hyväksyviä katseita niin isiltä kuin äideiltä, ja itseään arvostavan aikuisen malli. Kyllähän syrjäytymisen ja pärjäämisen keinot keksitään ja otetaan paljolti mallioppimisen kautta. Äiti, joka on sinut itsensä kanssa, kokee olevansa riittävä ja on tyytyväinen elämäänsä, on erittäin hyvän itsetunnon malli myös tyttärelle, Raisa Cacciatore muistuttaa.

- On tärkeää opettaa pienille tytöille, että normaalia ei ole täydellisyys. Totta kai on vaivoja, läskiä, selluliittia, ihokarvoja, päänsärkyä, vatsakipua ja vaihdevuosia. Mutta mitä siitä? So what? Elämään kuuluu kärsimys. Meillä kaikilla on vikamme ja vaivamme, eikä sellaista täydellisyyttä ole olemassa. Näillä mennään, tämä on riittävää ja tämä on kivaa ja tämä on elämisen arvoista elämää.

Asiantuntija: RAISA CACCIATORE, asiantuntijalääkäri, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, tietokirjailija, Väestöliitto

Toimittaja TIIA NURMILAAKSO

Naisen elämää -sarjan muut osat:

> osa 1: Pois elämän sovituskopista! 1.2.2011
> osa 3: Äidit ja aikuiset tyttäret, 1.3.2011
> osa 4: Äidin ja naisen rooli, 15.3.2011
> osa 5: Ehkäisy, 29.3.2011
> osa 6: Nainen ja seksi, 12.4.2011
> osa 7: Vanha ja vireä nainen, 26.4.2011
> osa 8: Abortti, 10.5.2011