Hyppää pääsisältöön

Valentinen päivän juhlallisuuksia

Vaikka ystävänpäivä merkittiin Suomen kalenteriin vasta vuonna 1987, on Valentinen päivän juhlallisuuksia vietetty jo paljon aikaisemmin. Kamerakierroksen 1960-luvulla taltioimissa filmivälähdyksissä seurataan Valentine-juhlan tunnelmia Helsingissä.

Ystävänpäivän perinne ulottuu 200-luvulle. Nykyisin juhla tunnetaan etenkin amerikkalaisten suosimana rakastavaisten päivänä, mutta sillä on alun perin kristilliset juuret.

Ystävänpäivä eli Valentinuksen päivä on itse asiassa italialaisen piispa Valentinuksen mestauspäivä.

Tarinan mukaan naimattomia sotilaita pidettiin parempina, sillä heidän mieltään ei taisteluissa painanut huoli perheen hyvinvoinnista.

Niinpä osa nuorista miehistä vihkiytyi mielitiettynsä kanssa avioliittoon salaa. Rooman lähellä sijaitsevan Ternin piispa Valentinus suostui toimittamaan vihkimistä, mutta asian paljastuessa menetti palkkioksi henkensä.

Valentinus mestattiin 14. helmikuuta vuonna 269. Siitä lähtien päivä on ollut rakastavaisten muisto- ja juhlapäivä.

Videoleikkeet 1960-luvulta näyttävät ystävänpäivän juhlan eli Valentine-juhlan tunnelmia Helsingistä. Järjestäjänä toimi kansainvälisen järjestön Beta Signa Phin Suomen osasto.

Juhlasta saadut tulot lahjoitettiin Pelastakaa Lapset ry:lle varattomien helsinkiläisten lasten kesänviettoon. Juhlissa muun muassa tanssittiin ja kruunattiin ystävänpäivän kuningatar.


Tietolaatikko

Ystävänpäivää vietetään 14. helmikuuta.
Suomessa juhlapäivää on vietetty 1980-luvulta saakka, ja kalenteriin päivä merkittiin Suomessa vuonna 1987.
Suomessa ystävänpäivänä muistetaan kansainvälisestä perinteestä poiketen etenkin ystäviä, ei pelkästään rakastettuja.
Vielä 2010-luvun alussa suomalaiset lähettivät 5 miljoonaa ystävänpäiväkorttia (koko vuoden aikana kortteja lähetettiin noin 70 miljoonaa, mistä 50 miljoonaa oli joulukortteja).
Mm. Etelä-Euroopassa uskotaan, että linnut valitsevat itselleen parin Valentinuksen päivänä.

Teksti: Ida Karimaa

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.