Hyppää pääsisältöön

Valentinen päivän juhlallisuuksia

Vaikka ystävänpäivä merkittiin Suomen kalenteriin vasta vuonna 1987, on Valentinen päivän juhlallisuuksia vietetty jo paljon aikaisemmin. Kamerakierroksen 1960-luvulla taltioimissa filmivälähdyksissä seurataan Valentine-juhlan tunnelmia Helsingissä.

Ystävänpäivän perinne ulottuu 200-luvulle. Nykyisin juhla tunnetaan etenkin amerikkalaisten suosimana rakastavaisten päivänä, mutta sillä on alun perin kristilliset juuret.

Ystävänpäivä eli Valentinuksen päivä on itse asiassa italialaisen piispa Valentinuksen mestauspäivä.

Tarinan mukaan naimattomia sotilaita pidettiin parempina, sillä heidän mieltään ei taisteluissa painanut huoli perheen hyvinvoinnista.

Niinpä osa nuorista miehistä vihkiytyi mielitiettynsä kanssa avioliittoon salaa. Rooman lähellä sijaitsevan Ternin piispa Valentinus suostui toimittamaan vihkimistä, mutta asian paljastuessa menetti palkkioksi henkensä.

Valentinus mestattiin 14. helmikuuta vuonna 269. Siitä lähtien päivä on ollut rakastavaisten muisto- ja juhlapäivä.

Videoleikkeet 1960-luvulta näyttävät ystävänpäivän juhlan eli Valentine-juhlan tunnelmia Helsingistä. Järjestäjänä toimi kansainvälisen järjestön Beta Signa Phin Suomen osasto.

Juhlasta saadut tulot lahjoitettiin Pelastakaa Lapset ry:lle varattomien helsinkiläisten lasten kesänviettoon. Juhlissa muun muassa tanssittiin ja kruunattiin ystävänpäivän kuningatar.


Tietolaatikko

Ystävänpäivää vietetään 14. helmikuuta.
Suomessa juhlapäivää on vietetty 1980-luvulta saakka, ja kalenteriin päivä merkittiin Suomessa vuonna 1987.
Suomessa ystävänpäivänä muistetaan kansainvälisestä perinteestä poiketen etenkin ystäviä, ei pelkästään rakastettuja.
Vielä 2010-luvun alussa suomalaiset lähettivät 5 miljoonaa ystävänpäiväkorttia (koko vuoden aikana kortteja lähetettiin noin 70 miljoonaa, mistä 50 miljoonaa oli joulukortteja).
Mm. Etelä-Euroopassa uskotaan, että linnut valitsevat itselleen parin Valentinuksen päivänä.

Teksti: Ida Karimaa

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto