Hyppää pääsisältöön

Valentinen päivän juhlallisuuksia

Vaikka ystävänpäivä merkittiin Suomen kalenteriin vasta vuonna 1987, on Valentinen päivän juhlallisuuksia vietetty jo paljon aikaisemmin. Kamerakierroksen 1960-luvulla taltioimissa filmivälähdyksissä seurataan Valentine-juhlan tunnelmia Helsingissä.

Ystävänpäivän perinne ulottuu 200-luvulle. Nykyisin juhla tunnetaan etenkin amerikkalaisten suosimana rakastavaisten päivänä, mutta sillä on alun perin kristilliset juuret.

Ystävänpäivä eli Valentinuksen päivä on itse asiassa italialaisen piispa Valentinuksen mestauspäivä.

Tarinan mukaan naimattomia sotilaita pidettiin parempina, sillä heidän mieltään ei taisteluissa painanut huoli perheen hyvinvoinnista.

Niinpä osa nuorista miehistä vihkiytyi mielitiettynsä kanssa avioliittoon salaa. Rooman lähellä sijaitsevan Ternin piispa Valentinus suostui toimittamaan vihkimistä, mutta asian paljastuessa menetti palkkioksi henkensä.

Valentinus mestattiin 14. helmikuuta vuonna 269. Siitä lähtien päivä on ollut rakastavaisten muisto- ja juhlapäivä.

Videoleikkeet 1960-luvulta näyttävät ystävänpäivän juhlan eli Valentine-juhlan tunnelmia Helsingistä. Järjestäjänä toimi kansainvälisen järjestön Beta Signa Phin Suomen osasto.

Juhlasta saadut tulot lahjoitettiin Pelastakaa Lapset ry:lle varattomien helsinkiläisten lasten kesänviettoon. Juhlissa muun muassa tanssittiin ja kruunattiin ystävänpäivän kuningatar.


Tietolaatikko

Ystävänpäivää vietetään 14. helmikuuta.
Suomessa juhlapäivää on vietetty 1980-luvulta saakka, ja kalenteriin päivä merkittiin Suomessa vuonna 1987.
Suomessa ystävänpäivänä muistetaan kansainvälisestä perinteestä poiketen etenkin ystäviä, ei pelkästään rakastettuja.
Vielä 2010-luvun alussa suomalaiset lähettivät 5 miljoonaa ystävänpäiväkorttia (koko vuoden aikana kortteja lähetettiin noin 70 miljoonaa, mistä 50 miljoonaa oli joulukortteja).
Mm. Etelä-Euroopassa uskotaan, että linnut valitsevat itselleen parin Valentinuksen päivänä.

Teksti: Ida Karimaa

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto