Hyppää pääsisältöön

Valentinen päivän juhlallisuuksia

Vaikka ystävänpäivä merkittiin Suomen kalenteriin vasta vuonna 1987, on Valentinen päivän juhlallisuuksia vietetty jo paljon aikaisemmin. Kamerakierroksen 1960-luvulla taltioimissa filmivälähdyksissä seurataan Valentine-juhlan tunnelmia Helsingissä.

Ystävänpäivän perinne ulottuu 200-luvulle. Nykyisin juhla tunnetaan etenkin amerikkalaisten suosimana rakastavaisten päivänä, mutta sillä on alun perin kristilliset juuret.

Ystävänpäivä eli Valentinuksen päivä on itse asiassa italialaisen piispa Valentinuksen mestauspäivä.

Tarinan mukaan naimattomia sotilaita pidettiin parempina, sillä heidän mieltään ei taisteluissa painanut huoli perheen hyvinvoinnista.

Niinpä osa nuorista miehistä vihkiytyi mielitiettynsä kanssa avioliittoon salaa. Rooman lähellä sijaitsevan Ternin piispa Valentinus suostui toimittamaan vihkimistä, mutta asian paljastuessa menetti palkkioksi henkensä.

Valentinus mestattiin 14. helmikuuta vuonna 269. Siitä lähtien päivä on ollut rakastavaisten muisto- ja juhlapäivä.

Videoleikkeet 1960-luvulta näyttävät ystävänpäivän juhlan eli Valentine-juhlan tunnelmia Helsingistä. Järjestäjänä toimi kansainvälisen järjestön Beta Signa Phin Suomen osasto.

Juhlasta saadut tulot lahjoitettiin Pelastakaa Lapset ry:lle varattomien helsinkiläisten lasten kesänviettoon. Juhlissa muun muassa tanssittiin ja kruunattiin ystävänpäivän kuningatar.


Tietolaatikko

Ystävänpäivää vietetään 14. helmikuuta.
Suomessa juhlapäivää on vietetty 1980-luvulta saakka, ja kalenteriin päivä merkittiin Suomessa vuonna 1987.
Suomessa ystävänpäivänä muistetaan kansainvälisestä perinteestä poiketen etenkin ystäviä, ei pelkästään rakastettuja.
Vielä 2010-luvun alussa suomalaiset lähettivät 5 miljoonaa ystävänpäiväkorttia (koko vuoden aikana kortteja lähetettiin noin 70 miljoonaa, mistä 50 miljoonaa oli joulukortteja).
Mm. Etelä-Euroopassa uskotaan, että linnut valitsevat itselleen parin Valentinuksen päivänä.

Teksti: Ida Karimaa

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto