Hyppää pääsisältöön

Valentinen päivän juhlallisuuksia Helsingissä 1960-luvulla

Vaikka ystävänpäivä merkittiin Suomen kalenteriin vasta vuonna 1987, on Valentinen päivän juhlallisuuksia vietetty jo paljon aikaisemmin. Kamerakierroksen 1960-luvulla taltioimissa filmivälähdyksissä seurataan Valentine-juhlan tunnelmia Helsingissä.

Filmeissä 1960-luvulta nähdään ystävänpäivän juhlan eli Valentine-juhlan tunnelmia Helsingistä. Järjestäjänä toimi kansainvälisen järjestön Beta Signa Phin Suomen osasto.

Juhlasta saadut tulot lahjoitettiin Pelastakaa Lapset ry:lle varattomien helsinkiläisten lasten kesänviettoon. Juhlissa muun muassa tanssittiin ja kruunattiin ystävänpäivän kuningatar.

Ystävänpäivän perinne ulottuu 200-luvulle. Juhla tunnetaan etenkin amerikkalaisten suosimana rakastavaisten päivänä, mutta sillä on alun perin kristilliset juuret.

Ystävänpäivä eli Valentinuksen päivä on itse asiassa italialaisen piispa Valentinuksen mestauspäivä. Tarinan mukaan naimattomia sotilaita pidettiin parempina, sillä heidän mieltään ei taisteluissa painanut huoli perheen hyvinvoinnista.

Niinpä osa nuorista miehistä vihkiytyi mielitiettynsä kanssa avioliittoon salaa. Rooman lähellä sijaitsevan Ternin piispa Valentinus suostui toimittamaan vihkimistä, mutta asian paljastuessa menetti palkkioksi henkensä. Valentinus mestattiin 14. helmikuuta vuonna 269. Siitä lähtien päivä on ollut rakastavaisten muisto- ja juhlapäivä.

Tietolaatikko

Ystävänpäivää vietetään 14. helmikuuta.
Suomessa juhlapäivää on vietetty 1980-luvulta saakka, ja kalenteriin päivä merkittiin Suomessa vuonna 1987.
Suomessa ystävänpäivänä muistetaan kansainvälisestä perinteestä poiketen etenkin ystäviä, ei pelkästään rakastettuja.
Vielä 2010-luvun alussa suomalaiset lähettivät 5 miljoonaa ystävänpäiväkorttia (koko vuoden aikana kortteja lähetettiin noin 70 miljoonaa, mistä 50 miljoonaa oli joulukortteja).
Mm. Etelä-Euroopassa uskotaan, että linnut valitsevat itselleen parin Valentinuksen päivänä.


Teksti: Ida Karimaa