Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Ulkoiluvaatteiden materiaaleissa suuria laatueroja

Ulkoiluvaatteissa on nykyisin tarjolla jos jonkinmoista teknistä vaatetta. Tuotemerkeissä on hienolta kuulostavia nimiä, on goretexia, climashieldiä, X-staticia ja niin edelleen.
Miten siis kuluttaja voi tietää mitä ominaisuuksia erilaiset tekniset vaatteet ja kalvot pitävät sisällään. Onko erilaisissa tavaramerkeissä oikeasti eroja vai vaihtuvatko vain nimet.

 Marja Rissanen, Kuva Yle Kysyimme asiaa alan asiantuntija Marja Rissaselta . Rissanen toimii tutkijatohtorina Tampereen teknillisellä yliopistolla erikoisalananaan tekstiilikuidut ja tekstiilikemia.

Ulkoiluvaatteiden kalvot voidaan laatunsa puolesta jakaa karkeasti kahteen luokkaan. On ptfe- eli goretex-kalvo ja sitten on polyuretaani-kalvo. Näistä ptfe-kalvo on se laadukkaampi.
- Se on hyvin lämmönkestävä ja se kestää myös kemikaaleja. Sen sijaan polyuretaani polymeerimateriaalina ei kestä niin paljon lämpöä eikä kestä myöskään niin paljon kemikaaleja, Rissanen tiivistää.

Jotta asia ei kuitenkaan olisi ihan näin selvä on myös polyuretaanikalvoissa laadukkaita tuotteita. Niissä vain laatuerot saattavat olla huimia. Kaikesta huolimatta Polyuretaanikalvotkin ovat normaaliolosuhteissa täysin kelvollisia ja molemmat ovat aivan riittävän hyviä tavalliseen ulkoilukäyttöön.

Kauppiaan mukaan suuri osa asiakkaista ei ominaisuuksista edes piittaa.

- Vain noin kymmenisen prosenttia asiakkaista tietää mitä kalvollinen vaate tarkoittaa. Asia ei ole niin tiedostettu kuin sen soisi olevan. Kyllä ulkonäkö on tänä päivänä se kaikkein tärkein asia, varsinkin nuorilla asiakkailla. Seuraavaksi tulevat vasta ominaisuudet ja hinta, arvioi myymäläpäällikkö Jarmo Arminen Topsport Ideaparkista.

Käyttö ja peseminen vaikuttavat

Marja Rissasen mukaan peseminen voi heikentää ominaisuuksia. Kyse on aina siitä kuinka laadukas kalvo on alunperin.
- Periaatteessa pesun ei pitäisi siihen vaikuttaa mutta joillakin kalvoilla saattaa vedenpitävyys heikentyä. Samoin käyttö voi heikentää ominaisuuksia jos vaate on esimerkiksi polven kohdalta alttiina hankaukselle.

Vaatteiden ja kalvojen ympäristövaikutukset suuret

Nykyään maailman tekstiilituotanto on noin 75 miljoonaa tonnia vuodessa ja siitä noin puolet on raakaöljystä valmistettavia synteettisiä tekokuituja. Ulkoiluvaatteita valmistetaan siis periaatteessa samasta materiaalista kuin vaikkapa juomapullot. Ulkoiluvaatteita voidaan siksi hyvinkin tehdä kierrätysmateriaaleista ja jotkut valmistajat näin tekevätkin. Kuituominaisuuksiltaan kierrätetty on ihan yhtä hyvää tavaraa.

Sen sijaan takkien ja housujen jatkokierrätys ei käytännössä ole mahdollista, koska niissä käytetään niin paljon erilaisia materiaaleja.
- Ne eivät ole ongelmajätettä, mutta sekajätettä ne ovat. Valitettavasti, Rissanen sanoo.

Mutta ovatko tuotteet siis jo liiankin hyviä tavalliselle kuntoliikkujalle? Rissasen mielestä vähempikin riittäisi.
- Tavalliselle kuntoliikkujalle esimerkiksi riittäisi vaate, jonka vesipatsasarvo on 4000 millimetriä. Kaupassa näkee kuitenkin paljon vaikkapa 10 000 millimetrin patsasarvoja. Eli periaatteessa ne ovat aivan liian hyviä mutta ajatellaan, että mitä suurempi luku sen paremmin se myy ja hinta on tietysti korkeampi, Rissanen sanoo.

Vesipatsasarvo kertoo kuinka paljon kangas sietää vedenpainetta ennenkuin vesi alkaa tihkuta siitä läpi.

Vaatteet eivät vertailukelpoisia keskenään

Vaatekauppakierroksen päätteeksi voidaan todeta, että ulkoiluvaatteiden materiaalit eivät yleensä ole lainkaan vertailukelpoisia keskenään.

- Näin on, koska vaikka lapuissa lukee testaustuloksia on ne voitu tehdä eri menetelmillä. Tämän lisäksi asiaa sekoittaa se, että samassa vaatteessa on voitu käyttää useampaa materiaalia sekaisin.
Eli tekstiilialan asiantuntijakaan ei välttämättä aina voi kaupassa tietää mitkä vaatteen ominaisuudet ovat, Rissanen sanoo.

Tommi Ketola, Yle Asia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.