Hyppää pääsisältöön

Tämä ei ole mainos

Mitä Napapiirin sankarit -elokuva tekee limonadipullon kyljessä? Entä Campari-pullo Lady Gagan musiikkivideossa? Naistenlehdissä mainoksia on joskus mahdotonta erottaa varsinaisista jutuista. Nuorten Ääni -toimitus syventyy kokonaan nuorten itse tekemässä ohjelmassa uudenlaiseen mainontaan.

Tietolaatikko

A-talk: Tämä ei ole mainos -ohjelman toteutti Nuorten Ääni -toimitus, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa. Ohjelmaa oli tekemässä yli 20 iältään 13-20-vuotiasta toimituksen jäsentä.

Uudenlainen ohjelma herätti yleisössä sekä närkästystä että iloista kohinaa. Kehuja saatiin paljon nuorten "uskomattomasta osaamisesta", mutta myös kritiikin aiheita löytyi:
"Älkää hyvänen aika enää ikinä laittako tällaista kokeilua telkkariin parhaaseen katseluaikaan ja YLE1:n parhaaseen asiaohjelmaan A-Talk:iin! Jälleen mielenkiintoiselta aiheelta putosi pohja ja mielenkiinto kokemattomien nuorten toimittajien vuoksi. Nuorille pitää antaa mahdollisuus, mutta ei herranen aika telkkarissa, ei tässä muodossa! Opetelkoot toimittajaksi ihan missä tahansa muualla!" (Toni, katsojapalaute Ylelle)
"Nämä "pikkutytöt" kyseenalaistavat haastateltavien sanomisia ihan eri tavalla kuin kokeneet journalistit. Tyhmiä kysymyksiä ei pelätty ja siten vastaajat joutuivat perustelemaan mitä sanoivat. Todella raikasta! Toki kokemattomuus näkyy "selvä" ja niin edelleen kommentteina. So what!Haluaisin ihan oikeasti laittaa heidät haastattelemaan vaikkapa pm Kiviniemeä tai valtiovarainministeriä. Jos tiimi jatkaa, toivottavasti tuoreus säilyy." (Nimimerkki Hei haloo A-tuubin sivuilla)

Anna Sojusen, 17, ja Melissa Heikkilän, 18, juontamassa keskustelussa pohditaan, pitäisikö mainonnalta suojautua. Voima-lehden päätoimittaja Kimmo Jylhämö ja Tikkurilan lukion mediaopettaja Antti Pentikäinen uskovat, että mainostajat kiertävät sääntöjä tahallaan. Trendin julkaisija Eve Vaasmaa joutuu puolustelemaan oman lehtensä ratkaisuja. Mainostoimisto PHS:n Erkko Mannilan mielestä nuoret alkavat olla jo niin kriittisiä ja kasvaneita mediamaailmaan, että mediakasvatus tapahtuu lähes itsestään.

Mainonnan rajoja alettiin rikkoa entistä enemmän 2000-luvulla. Mainostajat halusivat huomioarvoltaan suurempia ja uskottavampia mainoksia kuin ennen. Esimerkiksi Markkinointitoimisto Ezpa käytti reseptilääkkeiden mainonnassa uudenlaisia keinoja. He yrittivät saada lääkkeet artikkelimuodossa lehteen, koska niitä ei saa mainostaa suoraan käyttäjille. Ezpa tutki lääkäreiden ja kuluttajakunnan näkemyksiä eräästä tuotteesta ja laativat sen perusteella tiedotteen, joka lähetettiin lehtiin. Tiedotteen perusteella lehdet tekivät juttuja tuotteesta.

Erään selvityksen mukaan jopa 40 % medioiden sisällöstä perustuu markkinointi- ja mainostoimistojen antamiin ideoihin.

"Kiinnostavinta ohjelman aiheessa on se, että uudenlainen mainonta vaikuttaa jokapäiväisessä elämässämme, vaikka me emme edes välttämättä tajua sitä", juontaja Melissa Heikkilä pohtii. Ohjelmaan haluttiin aihe, joka koskettaa nuoria, mutta josta ei ole vielä mediassa tarpeeksi puhuttu.

Ohjelmassa haastetellut oppilaat pitävätkin tärkeänä, että kouluissa opetettaisiin tunnistamaan kaikenlaiset mainokset. Todellisuudessa opetus kuitenkin keskittyy vanhanaikaiseen mainontaan. Nuorten Ääni -toimituksen mukaan opettajien ammattitaito ei riitä, ja mainontaa koskeva lainsäädäntökin laahaa perässä.

Teksti: Marja Kuikka / Nuorten Ääni -toimitus

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.