Hyppää pääsisältöön

Tämä ei ole mainos

Mitä Napapiirin sankarit -elokuva tekee limonadipullon kyljessä? Entä Campari-pullo Lady Gagan musiikkivideossa? Naistenlehdissä mainoksia on joskus mahdotonta erottaa varsinaisista jutuista. Nuorten Ääni -toimitus syventyy kokonaan nuorten itse tekemässä ohjelmassa uudenlaiseen mainontaan.

Tietolaatikko

A-talk: Tämä ei ole mainos -ohjelman toteutti Nuorten Ääni -toimitus, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa. Ohjelmaa oli tekemässä yli 20 iältään 13-20-vuotiasta toimituksen jäsentä.

Uudenlainen ohjelma herätti yleisössä sekä närkästystä että iloista kohinaa. Kehuja saatiin paljon nuorten "uskomattomasta osaamisesta", mutta myös kritiikin aiheita löytyi:
"Älkää hyvänen aika enää ikinä laittako tällaista kokeilua telkkariin parhaaseen katseluaikaan ja YLE1:n parhaaseen asiaohjelmaan A-Talk:iin! Jälleen mielenkiintoiselta aiheelta putosi pohja ja mielenkiinto kokemattomien nuorten toimittajien vuoksi. Nuorille pitää antaa mahdollisuus, mutta ei herranen aika telkkarissa, ei tässä muodossa! Opetelkoot toimittajaksi ihan missä tahansa muualla!" (Toni, katsojapalaute Ylelle)
"Nämä "pikkutytöt" kyseenalaistavat haastateltavien sanomisia ihan eri tavalla kuin kokeneet journalistit. Tyhmiä kysymyksiä ei pelätty ja siten vastaajat joutuivat perustelemaan mitä sanoivat. Todella raikasta! Toki kokemattomuus näkyy "selvä" ja niin edelleen kommentteina. So what!Haluaisin ihan oikeasti laittaa heidät haastattelemaan vaikkapa pm Kiviniemeä tai valtiovarainministeriä. Jos tiimi jatkaa, toivottavasti tuoreus säilyy." (Nimimerkki Hei haloo A-tuubin sivuilla)

Anna Sojusen, 17, ja Melissa Heikkilän, 18, juontamassa keskustelussa pohditaan, pitäisikö mainonnalta suojautua. Voima-lehden päätoimittaja Kimmo Jylhämö ja Tikkurilan lukion mediaopettaja Antti Pentikäinen uskovat, että mainostajat kiertävät sääntöjä tahallaan. Trendin julkaisija Eve Vaasmaa joutuu puolustelemaan oman lehtensä ratkaisuja. Mainostoimisto PHS:n Erkko Mannilan mielestä nuoret alkavat olla jo niin kriittisiä ja kasvaneita mediamaailmaan, että mediakasvatus tapahtuu lähes itsestään.

Mainonnan rajoja alettiin rikkoa entistä enemmän 2000-luvulla. Mainostajat halusivat huomioarvoltaan suurempia ja uskottavampia mainoksia kuin ennen. Esimerkiksi Markkinointitoimisto Ezpa käytti reseptilääkkeiden mainonnassa uudenlaisia keinoja. He yrittivät saada lääkkeet artikkelimuodossa lehteen, koska niitä ei saa mainostaa suoraan käyttäjille. Ezpa tutki lääkäreiden ja kuluttajakunnan näkemyksiä eräästä tuotteesta ja laativat sen perusteella tiedotteen, joka lähetettiin lehtiin. Tiedotteen perusteella lehdet tekivät juttuja tuotteesta.

Erään selvityksen mukaan jopa 40 % medioiden sisällöstä perustuu markkinointi- ja mainostoimistojen antamiin ideoihin.

"Kiinnostavinta ohjelman aiheessa on se, että uudenlainen mainonta vaikuttaa jokapäiväisessä elämässämme, vaikka me emme edes välttämättä tajua sitä", juontaja Melissa Heikkilä pohtii. Ohjelmaan haluttiin aihe, joka koskettaa nuoria, mutta josta ei ole vielä mediassa tarpeeksi puhuttu.

Ohjelmassa haastetellut oppilaat pitävätkin tärkeänä, että kouluissa opetettaisiin tunnistamaan kaikenlaiset mainokset. Todellisuudessa opetus kuitenkin keskittyy vanhanaikaiseen mainontaan. Nuorten Ääni -toimituksen mukaan opettajien ammattitaito ei riitä, ja mainontaa koskeva lainsäädäntökin laahaa perässä.

Teksti: Marja Kuikka / Nuorten Ääni -toimitus

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto