Hyppää pääsisältöön

Elämän valttikortit

Elämän valttikortit on suomalaisten itsesääli-iskelmien äiti. Se tehtiin parodiaksi, mutta laulusta tuli menestys ja sen esittäjä nousi lavojen suosikiksi.

Tietolaatikko

Elämän valttikortit. Säv. Heikki Annala, san. Vexi Salmi.
Artikkelin ensimmäisen videon alussa on usean sekunnin jakso, jossa kuva on musta.

1970-luvun lopun Suomessa kohosivat suursuosioon murhemieliset iskelmät, joissa päähenkilöllä meni mahdollisimman huonosti.

Suuntauksen perusteoksia olivat mm. Reijo Kallion Yksinäinen ja Viikonloppuisä ja Matin ja Tepon Et voi tulla rajan taa. "Niissä kuoltiin ja kaikki meni raskaasti", lauluntekijä Vexi Salmi tiivisti trendin olemuksen Maarit Tastulan haastattelussa vuonna 2006.

Salmi ja säveltäjä Heikki Annala keksivät idean kappaleesta, jossa "kuolee enemmän kuin kellään muulla ja kaikki on mennyt, ei jää mitään". Olennaista oli myös, ettei laulun kertoja voi syyttää ketään muuta vaan on itse tyrinyt oman elämänsä.

Elämän valttikortit levytettiin vuonna 1980. Automaalari ja iskelmälaulaja Ahti Lampi tulkitsi kappaleen vakavissaan ja Salmen mukaan "kyynel silmässä".

Vitsiksi tarkoitetulle laululle kävi kuten Kari Kuuvan Tango Pelargonialle 1960-luvulla: parodia otettiin tosissaan, ja levyt riistettiin käsistä. Lammelle itselleen riitti hitin ansiosta keikkaa koko vuosikymmeneksi.

Elämän valttikorteista on tehty tv:lle montakin selvästi parodista versiota, mutta yhtään Ahti Lammen tulkintaa kappaleesta ei arkistoista löydy. Animaatiosarja Pasilassa vuonna 2011 kuultu Karrelle palanut enkeli on Elämän valttikorttien ilmeinen henkinen perillinen.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto