Hyppää pääsisältöön

Jenni Vartiaisen tähtitaival

Jenni vartiaisen julkinen ura alkoi tv-kisasta vuonna 2002, jossa syntyi tyttöbändi Gimmel. Gimmelin jälkeen Vartiainen on luonut omaehtoisen uran yhtenä kirkkaimmista pop-tähdistä Suomessa.

Jenni Vartiainen (s. 1983) nousi esiin Popstars-ohjelman avulla kootun Gimmel-yhtyeen riveissä. Gimmelin ensialbumi Lentoon oli vuoden 2002 myydyin äänite.


Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2010 Vartiainen kertoo oppineensa tuolloin, mitä julkisuus voi olla: "Kaikilla oli oikeus vaikka sylkeä kadulla päälle."

Gimmel palkittiin Emmoilla vuoden 2002 pop/rocktulokkaana ja debyyttialbumin tekijänä. Kahden seuraavan levyn jälkeen bändi kuitenkin hajosi vuonna 2004.

Muutamaa vuotta myöhemmmin Vartiainen palasi kehiin ilmaisuvoimaisena sooloartistina, joka taivutti puolelleen myös rock-kriitikot. Ensimmäinen sooloalbumi Ihmisten edessä ilmestyi vuonna 2007.

Levy voitti seuraavana keväänä debyyttialbumi-Emman, ja albumin nimikappale palkittiin samalla vuoden biisinä. Kesällä 2008 Vartiainen valloitti myös Provinssirockin X-stagen yleisön.

Vartiainen osoitti, että pop-artistinkaan materiaalin ei tarvitse olla pelkästään kepeää tai harmitonta. Eräät hänen keskeisistä kappaleistaan käsittelivät aiheita, jotka eivät olleet genren piirissä aivan tavanomaisia.

Ihmisten edessä -kappale on suvaitsevaisuuden ylistys, joka on puettu onnesta ratkeavan "rakkauden korkean veisun" muotoon. Näin se ymmärrettiin myös Setassa, joka myönsi Vartiaiselle ja laulun kirjoittajalle Teemu Brunilalle tunnustuspalkinnon vuonna 2008.

Vuonna 2010 ilmestyneen Seili-levyn hyytävä nimiraita puolestaan kertoi Nauvossa sijaitsevasta Seilin saaresta, jonne spitaaliset ja mielisairaat eristettiin vuosikymmenien ajan.

Vuoden 2010 Emmojen jaossa Vartiainen vei Seilillä voiton seuraavissa sarjoissa: vuoden albumi, vuoden pop/rock-albumi, vuoden myydyin albumi, vuoden biisi, vuoden musiikkivideo, vuoden naissolisti ja vuoden live-esiintyjä.

Artikkelin laulut

Etsit muijaa seuraavaa. Säv. Risto Asikainen, san. Sipi Castren.
Ihmisten edessä. Säv. ja san. Teemu Brunila.
Seili. Säv. Jenni Vartiainen & Jukka Immonen, san. Mariska.
Missä muruseni on. Säv. Jenni Vartiainen & Jukka Immonen, san. Mariska.
En haluu kuolla tänä yönä säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san. Mariska.
Nettiin säv. ja san. T. Brunila
Duran Duran säv. ja san. T. Brunila
Muistan kirkkauden säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san. Mariska
Junat ja naiset säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san Mariska

Vuonna 2013 julkaistun Terra-albumin jälkeen Vartiainen keikkaili ahkerasti ympäri Suomea. Artistin itsensä mukaan Terra viimeisteli levytrilogian. Pari vuotta levyn julkaisun jälkeen hän bändeineen esiintyi Ruisrockin rantalavalla ja pysähtyi backstagella Veli Kauppisen haastatteluun.

"Kun tietystä kupista ammentaa tietyn aikaa, on hyvä kyseenalaistaa kaikki", Vartiainen kertoi trilogia-ajattelustaan.

Seuraavaa levyään varten hän aikoikin uudistaa työtapojaan, mutta yleisö ei välttämättä noita muutoksia huomaa. Muutosten tarkoituksena on estää paikoilleen jämähtäminen.

Terra-levyltä nousi useita hittejä, joista tunnetuimpia ovat Ruisrockissakin kuullut, Mariskan sanoittamat Junat ja naiset sekä Muistan kirkkauden.


Samalla keikalla kuultiin myös Seili-albumilta Duran Duran, En haluu kuolla tänä yönä ja niin sanotusta kostopornosta kertova Nettiin.



Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto