Hyppää pääsisältöön

Jenni Vartiaisen tähtitaival

Jenni vartiaisen julkinen ura alkoi tv-kisasta vuonna 2002, jossa syntyi tyttöbändi Gimmel. Gimmelin jälkeen Vartiainen on luonut omaehtoisen uran yhtenä kirkkaimmista pop-tähdistä Suomessa.

Jenni Vartiainen (s. 1983) nousi esiin Popstars-ohjelman avulla kootun Gimmel-yhtyeen riveissä. Gimmelin ensialbumi Lentoon oli vuoden 2002 myydyin äänite.


Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2010 Vartiainen kertoo oppineensa tuolloin, mitä julkisuus voi olla: "Kaikilla oli oikeus vaikka sylkeä kadulla päälle."

Gimmel palkittiin Emmoilla vuoden 2002 pop/rocktulokkaana ja debyyttialbumin tekijänä. Kahden seuraavan levyn jälkeen bändi kuitenkin hajosi vuonna 2004.

Muutamaa vuotta myöhemmmin Vartiainen palasi kehiin ilmaisuvoimaisena sooloartistina, joka taivutti puolelleen myös rock-kriitikot. Ensimmäinen sooloalbumi Ihmisten edessä ilmestyi vuonna 2007.

Levy voitti seuraavana keväänä debyyttialbumi-Emman, ja albumin nimikappale palkittiin samalla vuoden biisinä. Kesällä 2008 Vartiainen valloitti myös Provinssirockin X-stagen yleisön.

Vartiainen osoitti, että pop-artistinkaan materiaalin ei tarvitse olla pelkästään kepeää tai harmitonta. Eräät hänen keskeisistä kappaleistaan käsittelivät aiheita, jotka eivät olleet genren piirissä aivan tavanomaisia.

Ihmisten edessä -kappale on suvaitsevaisuuden ylistys, joka on puettu onnesta ratkeavan "rakkauden korkean veisun" muotoon. Näin se ymmärrettiin myös Setassa, joka myönsi Vartiaiselle ja laulun kirjoittajalle Teemu Brunilalle tunnustuspalkinnon vuonna 2008.

Vuonna 2010 ilmestyneen Seili-levyn hyytävä nimiraita puolestaan kertoi Nauvossa sijaitsevasta Seilin saaresta, jonne spitaaliset ja mielisairaat eristettiin vuosikymmenien ajan.

Vuoden 2010 Emmojen jaossa Vartiainen vei Seilillä voiton seuraavissa sarjoissa: vuoden albumi, vuoden pop/rock-albumi, vuoden myydyin albumi, vuoden biisi, vuoden musiikkivideo, vuoden naissolisti ja vuoden live-esiintyjä.

Artikkelin laulut

Etsit muijaa seuraavaa. Säv. Risto Asikainen, san. Sipi Castren.
Ihmisten edessä. Säv. ja san. Teemu Brunila.
Seili. Säv. Jenni Vartiainen & Jukka Immonen, san. Mariska.
Missä muruseni on. Säv. Jenni Vartiainen & Jukka Immonen, san. Mariska.
En haluu kuolla tänä yönä säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san. Mariska.
Nettiin säv. ja san. T. Brunila
Duran Duran säv. ja san. T. Brunila
Muistan kirkkauden säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san. Mariska
Junat ja naiset säv. J. Vartiainen, J. Immonen, san Mariska

Vuonna 2013 julkaistun Terra-albumin jälkeen Vartiainen keikkaili ahkerasti ympäri Suomea. Artistin itsensä mukaan Terra viimeisteli levytrilogian. Pari vuotta levyn julkaisun jälkeen hän bändeineen esiintyi Ruisrockin rantalavalla ja pysähtyi backstagella Veli Kauppisen haastatteluun.

"Kun tietystä kupista ammentaa tietyn aikaa, on hyvä kyseenalaistaa kaikki", Vartiainen kertoi trilogia-ajattelustaan.

Seuraavaa levyään varten hän aikoikin uudistaa työtapojaan, mutta yleisö ei välttämättä noita muutoksia huomaa. Muutosten tarkoituksena on estää paikoilleen jämähtäminen.

Terra-levyltä nousi useita hittejä, joista tunnetuimpia ovat Ruisrockissakin kuullut, Mariskan sanoittamat Junat ja naiset sekä Muistan kirkkauden.


Samalla keikalla kuultiin myös Seili-albumilta Duran Duran, En haluu kuolla tänä yönä ja niin sanotusta kostopornosta kertova Nettiin.



  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.