Hyppää pääsisältöön

Teemu Mäki nosti kissan pöydälle

Taiteilija Teemu Mäen tunnetuin teos on puolituntinen video, jota juuri kukaan ei ole nähnyt ja jonka esittäminen on kielletty.

Kuvataiteilija Teemu Mäki (1967) ei suosi taiteessaan helppoja aiheita. Mäki kuvailee taiteen olevan hänelle kokonaisvaltainen tapa harjoittaa filosofiaa.

Mäen taiteessa näkyy vahvasti hänen omat käsityksensä maailmasta ja ihmisestä, jotka eivät useinkaan ole kovin imartelevia taikka kauniita. Hänen teoksensa ovat käsitelleet mm. kulutusvimmaa, väkivaltaa ja kapitalismia. Mäki kuvailee itseään moraalirelativistiksi, ateistiksi ja sosialistiksi.

Mäellä on kolme lasta ja hän on kuvannut töissään myös perhettään ja parisuhdettaan. Haastattelussa hän toteaa taiteilijan pahimman vihollisen olevan häveliäisyyden.

Lapsena Mäki ei viihtynyt päivähoidossa eikä koulussa. Hän oli kuitenkin luokkansa priimus ja kirjoitti lukiosta kuuden laudaturin paperit. Hän kuvailee taiteilijaksi ryhtymisen tuntuneen ainoalta houkuttelevalta vaihtoehdolta. Lukion jälkeen Mäki aloitti opinnot Kuvataideakatemiassa.

Mäki tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1988 videoteoksellaan Sex and Death. Puolituntinen teos käsitteli väkivallan eri muotoja. Montaasi sisälsi kuuden sekunnin mittaisen kissantappokohtauksen. Teostaan varten Mäki hankki eläinsuojeluyhdistykseltä kissan ja kuvasi kun hän tappoi sen kirveellä. Lopuksi hän masturboi kuolleen kissan päälle. Eläintensuojelijat haastoivat Mäen oikeuteen ja teos alettiin tuntea julkisuudessa "kissantappovideona".

Valtion elokuvatarkastamo kielsi teoksen julkisen esittämisen. Hovioikeus tuomitsi Mäen sakkoihin eläinrääkkäyksestä, koska kissa ei ollut kuollut riittävän kivuttomasti. Vuonna 1994 Valtion taidemuseo osti kokelmiinsa Mäen teoksen My Way, a Work in Progress, joka sisältää myös kissantappokohtauksen.

Mäki toteaa kohun herättäneen kiinnostavaa keskustelua eettisyydestä. Hän itse ei tee eroa sillä, tapetaanko eläin ruuaksi vai taiteen vuoksi, sillä kummassakaan ei ole kyse välttämättömyydestä.

Mäki valmistui kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2005. Lokakuusta 2008 lähtien Mäki on toiminut kuvataiteiden professorina Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla.

Tietolaatikko

Teemu Mäen tuotantoon kuuluu mm. maalauksia, piirustuksia, veistoksia, valokuvia, videoita, tekstejä, installaatioita, koreografioita, musiikkia ja internet-teoksia.
Mäki on kirjoittanut kissantappokohua käsittelevän esseen nimeltä Kissa, joka on julkaistu hänen esseekokoelmassaan Näkyvä pimeys. Essee on luettavissa Mäen internetsivuilla.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto