Hyppää pääsisältöön

Suru on pitkä matka

Kuolema on kadonnut suomalaisten arjesta ja siirtynyt kodeista sairaaloihin. Läheisen kuollessa se tulee yhtäkkiä todeksi ja vaatii kohtaamista.

Kuoleman käsittely, surevien kohtelu ja näkemykset surutyöstä muuttuvat ajan mukana, mutta pyrkimykset ovat samat, menetyksestä selviäminen ja paluu normaaliin elämään.

Perheensä menettänyt psykiatri Ulla Tulisalo, vaimonsa menettänyt teologian tohtori Martti Lindqvist ja poliisipappi Carita Pohjolan-Pirhonen keskustelevat Inhmillinen tekijä -ohjelmassa omaisen kuoleman aiheuttamasta surusta.

Suru antaa mahdollisuuden käydä läpi sellaisia mielikuvia ja tunteita, ettei tarvitse tuhoutua siihen menetykseen.― Martti Lindqvist

Äkillinen suruviesti on usein niin musertava, että se tuntuu vievän pohjan pois koko siihenastiselta elämältä. Psykiatri Ulla Tulisalon elämä meni uusiksi, kun hän menetti miehensä ja kolme lastaan auto-onnettomuudessa.

Martti Lindqvist kuvailee surun tekevän ihmisessä työtään. "Suru antaa mahdollisuuden käydä läpi sellaisia mielikuvia ja tunteita, ettei tarvitse tuhoutua siihen menetykseen". Suuri menetys usein muuttaa ihmistä ja elämänarvot saattavat mennä uusiksi. Linqvist toteaa surun muuttuvan lopulta viisaudeksi, uudenlaiseksi tiedoksi elämästä.

Carita Pohjolan-Pirhonen on Suomen ensimmäinen poliisipappi ja ollut usein poliisien mukana viemässä suruviestiä. Hän toteaa, että suruviestien välittäminen tekee nöyräksi ja sanojen sijasta tärkeämpää on läsnäolo.

Uusi näkemys surutyöhön

Psykologian asiantuntijoiden työskentelyä on ohjannut viimeisen sadan vuoden ajan surukäsitys, jonka mukaan surevan on katkaistava kiintymysside kuolleeseen, jotta hänen oma elämänsä voisi jatkua. Uuden surukäsityksen mukaan kahden läheisen ihmisen kiintymyssuhde ei katkea kuolemaan, eikä kuollutta tarvitse yrittää unohtaa.

Surun vaihekäsitys on myös osoittautunut paikkansapitämättömäksi. Suru on yksilöllistä, se ei noudata kaavaa, mutta etenee ja muuttuu ajan kuluessa. Kaikki eivät tee surutyötä ja suremisessa on myös sukupuolisia eroja.

Aikana ennen kuin kuoleminen siirtyi kodeista sairaaloihin, kuolema kuului luonnollisempana osana elämään. Yhteiset tavat tukivat ja auttoivat surevaa ihmistä. Oli olemassa esimerkiksi suruaika, jolloin surevaa kohdeltiin tietyllä tavalla. Surutyötä tutkinut psykologi Soili Poijula on huolissaan siitä, ettei surevia oteta huomioon ja moni jää surunsa kanssa yksin.

On tärkeää pysähtyä miettimään omaa käsitystään surusta, jos aikoo auttaa surevaa ihmistä.― Soili Poijula
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto