Hyppää pääsisältöön

107-vuotias Hilja ja pienet paheet

107-vuotias Hilja Pikkarainen oli vuonna 2011 Suomen viidenneksi vanhin kansalainen. Rauhaisaa eloa Lamminpään palvelutalossa Pohjois-Karjalassa piristävät liköörikaramellit, piipputupakka ja päivittäinen tilkka konjakkia.

Vuonna 1903 Äimämäen tilalla syntynyt Hilja on Lamminpään palvelutalon maskotti, kohta ehkä koko Valtimon kunnan tai Pohjois-Karjalan. Sisarustensa kanssa eläneellä Hiljalla ei ole omia lapsia eikä hän ole koskaan ollut aviossa.

Hilja on ollut kovasti työtä tekevä, Jumalalleen uskollinen palvelija. Nyt hänestä on ehkä tulossa Suomen vanhin kansalainen. Hiljalle itselleen se ei merkitse juuri mitään, muut ympärillä sen sijaan ovat sitäkin enemmän innoissaan. Ikäneidon syntymäpäiviä vietetään virsiä laulaen ja Valtimon johto käy onnittelemassa sankaria koko kunnan puolesta.

Hilja ei enää liiku omin voimin, eikä häntä siirretä sängystään juuri muuta kuin pesulle ja muille tarpeille. Hilja on kuitenkin perusterve 107-vuotias ja hän syö lääkkeitä ainoastaan särkyyn ja ruoansulatukseen.

Vierailijat Hilja tunnistaa ja muistaa äänestä, kunhan he tulevat tarpeeksi lähelle. Mutta mikä tärkeintä, Hilja on tiukasti tässä päivässä kiinni, muisti toimii, hän syö normaalia ruokaa ja on tietoinen ympäristöstään.

Virret, hengellisyys ja uskonto ovat Hiljan sydäntä lähellä. Monet virret hän taitaa yhä ulkomuistista ja antaa siitä mielellään näytteen kun seurakunnan pastori vierailee palvelutalossa.

Syvästi uskovaisella Hiljallakin on omat, pienet paheensa: konjakkiryyppy tarjoillaan päivittäin ja piipputupakkapaketti pilkottaa tyynyn alta.

20-luvulla naapurin poika kosiskeli Hiljaa mukaansa Amerikkaan, mutta isä ei antanut lupaa lähteä. Hiljaa ei harmita, eivät Amerikan matkat eivätkä muutkaan tekemättömät ja kokemattomat.

Hiljan omahoitajana 3 vuotta toimineen Sirpa Lipposen sanoin: ”Hiljassa on jotain hyvin erikoista, vaatimatonta ja viatonta, se loistaa hänen silmistään.”

Teksti: Tosi tarina / ohjaaja Peter Wallenius ja Ida Karimaa

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto