Hyppää pääsisältöön

Laskiaisen perinteitä

Kamera kiertää laskiaistunnelmissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Laskiaiseen on liittynyt paljon tapoja ja uskomuksia. Miksi ruuan piti olla rasvaista, reen luistaa pitkälle ja miksei saunassa saanut puhua?

Laskiaiseen kuuluu sekä kirkollisia että pakanallisia perinteitä. Kirkollisessa perinteessä laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaisesta alkoi paasto, jota edelsi ilonpito ja juhliminen. Reformaation myötä paasto jäi luterilaiselta kirkolta pois ja laskiaisesta tuli enemmän työhön liittyvä juhla.

Laskiaiseen on kuulunut paljon tapoja, kieltoja, taikoja ja enteiden tarkkailua. Monet niistä liittyivät naisille kuuluviin töihin kuten käsitöiden raaka-aineeseen pellavaan ja hamppuun sekä karjanhoitoon.

Pellavan kasvu turvattiin, kun naiset antoivat tukkansa olla auki ja harjasivat sitä ahkerasti. Laskiaissaunaan mentiin jo päiväsaikaan, ja saunoessa ei puhuttu, jotta seuraavana kesänä saataisiin olla rauhassa hyönteisiltä.

Ruokaan liittyi myös uskomuksia, sitä tuli olla runsaasti ja sen piti olla mahdollisimman rasvaista. Syötiin rasvarieskoja, rasvamakkaroita, siansorkkia, sekä papu- tai hernerokkaa sekä laskiaispullia.

Rasvainen ruoka takasi hyvin lypsävät lehmät ja lihavat siat. Rasva sai tiristä kunnolla sormissa eikä sitä pyyhitty pois, sillä se takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Ruoka pidettiin pöydällä koko laskiaispäivän, jotta sitä riittäisi runsaasti koko vuodeksi.

Laskiaiseen kuuluu ilonpito ja talviset riehat. Laskiaisajot ja mäenlasku ovatkin yleisimpiä laskiaisen viettotapoja.

Mäenlaskustakin voitiin ennustella tulevaa. Mitä pidemmäs lasku luisti ja mitä valkoisemmat olivat laskijoiden vaatteet sitä pidemmäksi ja valkoiseksi pellava kasvoi.

Mäkeä laskiessa huudettiin "Pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja lanttuja kuin nurkanpäivät!".

Laskiaisen viettotavoista on 2000-luvulla pääosin jäljellä enää mäenlasku ja osa ruokatavoista kuten laskiaispullat ja hernekeitto.

Kyllä kansa muistaa -sarjassa kuultiin muisteluita, väitteitä ja mielipiteitä laskiaisesta talvella 2007, toimittajana Eve Mantu.

Tietolaatikko

Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Siihen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiais­sunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiais­tiistai, useissa maissa myös niiden välinen maanantai. Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Kustaa Vilkuna arvelee kirjassa Vuotuinen ajantieto, että monet suomalaisen laskiaisen menot ovat peräisin ikivanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi.

Kommentit
  • Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

    Yleisradion kilpailu vuodelta 1957. Esittelyssä voittaja.

    Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä. Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

    Yleisradion kilpailu vuodelta 1957. Esittelyssä voittaja.

    Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä. Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

  • “Rouva Lehtovirta voi mielestäni hyvin, ainakaan hän ei ole kuollut” – kuunnelmasarja Osasto 3 nyt Areenassa

    Jorma Palon käsikirjoittamassa sarjassa tulee ruumiita.

    Sairaalasarja on radiodraaman muotona harvinainen - pitkillä käytävillä kiitävät sairaalasängyt ja defibilaattorin iskut näkyvät olevan huomattavasti suositumpia kuvana kuin äänenä. Onneksi Ylen arkistosta löytyy ainakin yksi pioneerituotos: Jorma Palon käsikirjoittama ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelmasarja Osasto 3 vuosilta 1988 ja 1989.

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.