Hyppää pääsisältöön

Laskiaisen perinteitä

Kamera kiertää laskiaistunnelmissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Laskiaiseen on liittynyt paljon tapoja ja uskomuksia. Miksi ruuan piti olla rasvaista, reen luistaa pitkälle ja miksei saunassa saanut puhua?

Laskiaiseen kuuluu sekä kirkollisia että pakanallisia perinteitä. Kirkollisessa perinteessä laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaisesta alkoi paasto, jota edelsi ilonpito ja juhliminen. Reformaation myötä paasto jäi luterilaiselta kirkolta pois ja laskiaisesta tuli enemmän työhön liittyvä juhla.

Laskiaiseen on kuulunut paljon tapoja, kieltoja, taikoja ja enteiden tarkkailua. Monet niistä liittyivät naisille kuuluviin töihin kuten käsitöiden raaka-aineeseen pellavaan ja hamppuun sekä karjanhoitoon.

Pellavan kasvu turvattiin, kun naiset antoivat tukkansa olla auki ja harjasivat sitä ahkerasti. Laskiaissaunaan mentiin jo päiväsaikaan, ja saunoessa ei puhuttu, jotta seuraavana kesänä saataisiin olla rauhassa hyönteisiltä.

Ruokaan liittyi myös uskomuksia, sitä tuli olla runsaasti ja sen piti olla mahdollisimman rasvaista. Syötiin rasvarieskoja, rasvamakkaroita, siansorkkia, sekä papu- tai hernerokkaa sekä laskiaispullia.

Rasvainen ruoka takasi hyvin lypsävät lehmät ja lihavat siat. Rasva sai tiristä kunnolla sormissa eikä sitä pyyhitty pois, sillä se takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Ruoka pidettiin pöydällä koko laskiaispäivän, jotta sitä riittäisi runsaasti koko vuodeksi.

Laskiaiseen kuuluu ilonpito ja talviset riehat. Laskiaisajot ja mäenlasku ovatkin yleisimpiä laskiaisen viettotapoja.

Mäenlaskustakin voitiin ennustella tulevaa. Mitä pidemmäs lasku luisti ja mitä valkoisemmat olivat laskijoiden vaatteet sitä pidemmäksi ja valkoiseksi pellava kasvoi.

Mäkeä laskiessa huudettiin "Pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja lanttuja kuin nurkanpäivät!".

Laskiaisen viettotavoista on 2000-luvulla pääosin jäljellä enää mäenlasku ja osa ruokatavoista kuten laskiaispullat ja hernekeitto.

Kyllä kansa muistaa -sarjassa kuultiin muisteluita, väitteitä ja mielipiteitä laskiaisesta talvella 2007, toimittajana Eve Mantu.

Tietolaatikko

Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Siihen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiais­sunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiais­tiistai, useissa maissa myös niiden välinen maanantai. Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Kustaa Vilkuna arvelee kirjassa Vuotuinen ajantieto, että monet suomalaisen laskiaisen menot ovat peräisin ikivanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto