Heidi Sommar
Yle
Kamera kiertää laskiaistunnelmissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Laskiaiseen on liittynyt paljon tapoja ja uskomuksia. Miksi ruuan piti olla rasvaista, reen luistaa pitkälle ja miksei saunassa saanut puhua?
Laskiaiseen kuuluu sekä kirkollisia että pakanallisia perinteitä. Kirkollisessa perinteessä laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaisesta alkoi paasto, jota edelsi ilonpito ja juhliminen. Reformaation myötä paasto jäi luterilaiselta kirkolta pois ja laskiaisesta tuli enemmän työhön liittyvä juhla.
Laskiaiseen on kuulunut paljon tapoja, kieltoja, taikoja ja enteiden tarkkailua. Monet niistä liittyivät naisille kuuluviin töihin kuten käsitöiden raaka-aineeseen pellavaan ja hamppuun sekä karjanhoitoon.
Pellavan kasvu turvattiin, kun naiset antoivat tukkansa olla auki ja harjasivat sitä ahkerasti. Laskiaissaunaan mentiin jo päiväsaikaan, ja saunoessa ei puhuttu, jotta seuraavana kesänä saataisiin olla rauhassa hyönteisiltä.
Ruokaan liittyi myös uskomuksia, sitä tuli olla runsaasti ja sen piti olla mahdollisimman rasvaista. Syötiin rasvarieskoja, rasvamakkaroita, siansorkkia, sekä papu- tai hernerokkaa sekä laskiaispullia.
Rasvainen ruoka takasi hyvin lypsävät lehmät ja lihavat siat. Rasva sai tiristä kunnolla sormissa eikä sitä pyyhitty pois, sillä se takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Ruoka pidettiin pöydällä koko laskiaispäivän, jotta sitä riittäisi runsaasti koko vuodeksi.
Laskiaiseen kuuluu ilonpito ja talviset riehat. Laskiaisajot ja mäenlasku ovatkin yleisimpiä laskiaisen viettotapoja.
Mäenlaskustakin voitiin ennustella tulevaa. Mitä pidemmäs lasku luisti ja mitä valkoisemmat olivat laskijoiden vaatteet sitä pidemmäksi ja valkoiseksi pellava kasvoi.
Mäkeä laskiessa huudettiin "Pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja lanttuja kuin nurkanpäivät!".
Laskiaisen viettotavoista on 2000-luvulla pääosin jäljellä enää mäenlasku ja osa ruokatavoista kuten laskiaispullat ja hernekeitto.
Kyllä kansa muistaa -sarjassa kuultiin muisteluita, väitteitä ja mielipiteitä laskiaisesta talvella 2007, toimittajana Eve Mantu.
Tietolaatikko
Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Siihen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiaistiistai, useissa maissa myös niiden välinen maanantai. Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Kustaa Vilkuna arvelee kirjassa Vuotuinen ajantieto, että monet suomalaisen laskiaisen menot ovat peräisin ikivanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi.
