Hyppää pääsisältöön

Tuhlaajapoika ja Sokrates

Tuhlaajapoika-trilogian viimeisessä osassa päähenkilö istuu vuonna 1992 veneessään Oulun edustalla keitellen perunoita ja filosofoiden. 75 vuotta täyttävä Suomi oli syöksynyt ennennäkemättömään lamaan.

Markan arvo oli romahtanut 40 prosenttia. Mummonmökit ja muut kiinteistöt olivat jääneet panteiksi holtittomasti lainoja jakaneille pankeille.

Kansa tunsi poliitikkojen pettäneen ja valehdelleen päästäessään maan tähän tilaan. Konkurssiin menneet yritykset ajoivat ihmiset masennukseen ja itsemurhiin, perheet hajosivat ja avioerot yleistyivät. Suomi oli täydellisesti pysähdyksissä.

Oulu synkisteli, saksalainen sotalaiva vieraili kaupungissa. Radio kertoi Bosnian ja Serbian selkkauksesta ja presidentti Bushin hävittäjäkaupoista Saudi-Arabiaan. Poliitikot halusivat kaventaa presidentin valtaa uskaltamatta kuitenkaan tehdä sitä juuri ennen vaaleja. Puhuttiin Euroopan yhdentymisestä.

Tuhlaajapoika oli kerännyt ympärilleen kirjoja. Hän palasi Paavo Rintalan välityksellä heidän yhteisen nuoruutensa Raksilaan. Paavo Haavikon avulla hän kertasi, mitä Stalin oli tehnyt kulakeille.

Itsekseen venepakolainen pohtii, mitä tulisi tapahtumaan Suomelle. Ennen kuin poistui horisonttiin, hän muistaa, mitä Sokrates sanoi hallitsijan oikeuksista.

Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto