Hyppää pääsisältöön

Vaalitekniikan kehitys

Ensimmäiset televisiossa esitetyt vaalit lähetettiin vuonna 1966. Paperilappuset olivat vaihtuneet jo sähköiseen äänestämiseen, mutta kehittyikö tekniikka aivan ongelmitta?

Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa saatiin suora yhteys laskentakeskukseen ja kaikkien silloisiin vaaleihin osallistuneiden puolueiden vaalivalvojaisiin. Videoklipissä esitellään vaalistudio, äänten julkistaminen paperilla sekä se, miten valittujen kansanedustajien kuvat näytettiin.

Ei ollut helppoa vielä vuoden 1972 eduskuntavaaleissakaan, omat havainnoinnit piti esittää piirrostauluilla. Valitutkin esitellään edelleen valokuvina taululla, mutta tilastot on saatu televisioruutuun jo teknisesti.


Eduskuntavaalit 1983 olivat jo värikuvaa. Tämän lisäksi uutuutena ovat erilaiset taulukot ja kuvaajat.

Vuonna 1982 presidentinvaalit järjestettiin ennenaikaisesti, kun presidentti Urho Kekkonen ilmoitti eroavansa virastaan terveydellisiin syihin vedoten. Uusi presidentti Mauno Koivisto valittiin välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien yhdistelmällä. Vuodesta 1994 alkaen presidentti on valittu suoralla kaksivaiheisella vaalilla. Oheisessa ohjelmanäytteessä seurataan kuinka valitsijamiehet äänestivät presidenttiä vuonna 1982 ja kuinka tulos julkaistiin.

Vuoden 1995 eduskuntavaalit olivat teknisesti ja graafisesti jo hyvin edistyneet. Tekniikka tuo mukanaan usein myös ongelmia ja niin käy tässäkin tuloslähetyksessä.

Ensimmäinen Ylen vaalikone otettiin käyttöön vuoden 1996 EU-vaaleissa. Eduskuntavaaleissa vaalikone oli ensi kertaa käytössä vuonna 1999.

Sähköistä äänestämistä kokeiltiin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Äänestäminen sähköisesti näytti sujuvan hyvin, mutta myöhemmin huomattiin, että osa äänistä oli hävinnyt. Näin ollen kokeiluun osallistuneissa kunnissa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Vihdissä, piti järjestää uusi äänestys. Lisäksi uutisjutussa esitellään Ylen valmistautuminen vaalivalvojaisten esittämiseen.


Teksti: Heidi Tetri

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto