Hyppää pääsisältöön

Vaalitekniikan kehitys

Ensimmäiset televisiossa esitetyt vaalit lähetettiin vuonna 1966. Paperilappuset olivat vaihtuneet jo sähköiseen äänestämiseen, mutta kehittyikö tekniikka aivan ongelmitta?

Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa saatiin suora yhteys laskentakeskukseen ja kaikkien silloisiin vaaleihin osallistuneiden puolueiden vaalivalvojaisiin. Videoklipissä esitellään vaalistudio, äänten julkistaminen paperilla sekä se, miten valittujen kansanedustajien kuvat näytettiin.

Ei ollut helppoa vielä vuoden 1972 eduskuntavaaleissakaan, omat havainnoinnit piti esittää piirrostauluilla. Valitutkin esitellään edelleen valokuvina taululla, mutta tilastot on saatu televisioruutuun jo teknisesti.


Eduskuntavaalit 1983 olivat jo värikuvaa. Tämän lisäksi uutuutena ovat erilaiset taulukot ja kuvaajat.

Vuonna 1982 presidentinvaalit järjestettiin ennenaikaisesti, kun presidentti Urho Kekkonen ilmoitti eroavansa virastaan terveydellisiin syihin vedoten. Uusi presidentti Mauno Koivisto valittiin välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien yhdistelmällä. Vuodesta 1994 alkaen presidentti on valittu suoralla kaksivaiheisella vaalilla. Oheisessa ohjelmanäytteessä seurataan kuinka valitsijamiehet äänestivät presidenttiä vuonna 1982 ja kuinka tulos julkaistiin.

Vuoden 1995 eduskuntavaalit olivat teknisesti ja graafisesti jo hyvin edistyneet. Tekniikka tuo mukanaan usein myös ongelmia ja niin käy tässäkin tuloslähetyksessä.

Ensimmäinen Ylen vaalikone otettiin käyttöön vuoden 1996 EU-vaaleissa. Eduskuntavaaleissa vaalikone oli ensi kertaa käytössä vuonna 1999.

Sähköistä äänestämistä kokeiltiin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Äänestäminen sähköisesti näytti sujuvan hyvin, mutta myöhemmin huomattiin, että osa äänistä oli hävinnyt. Näin ollen kokeiluun osallistuneissa kunnissa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Vihdissä, piti järjestää uusi äänestys. Lisäksi uutisjutussa esitellään Ylen valmistautuminen vaalivalvojaisten esittämiseen.


Teksti: Heidi Tetri

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto